sunnuntai 30. joulukuuta 2012

UUDENVUODEN MAKKARA 2013

UudenvuodenYÖNÄ oma herkku

Helsingin makkaratehdas : YÖNAKKI 300 G

YÖNAKKI? uudenvuoden ostoksilla tuli pysähdyttyä kaupan tiskille ja tuijotettua kotkan karhulan Citymarketin tiskillä kelta-vihreää helsingin makkartehdas OY:n tuotepakettia: Siinä luki ihan oikeasti yönakki! Ensimmäinen reaktio oli se, että mitä järkeä kyseisessä nimessä voi olla, koska nakithan yleensä syödään joko myöhään illalla tai yöllä, joten onko tässä jotakin erityistä sitten?
Pakkohan se oli ottaa mukaan silkasta uteliaisuudesta! Kyytipojaksi kärryyn samalla uteliaisuudella sitten myös Sinebrychoffin Nikolai- vuosiolut 2013,uutuus ja punainen tölkki samalla keikalla. Ja sitten testaamaan onko tästä makkarasta uudenvuoden pöytäiloksi, näin etukäteen.
Lätkimme vuoden kolmanneksi viimeisenä iltana lauantaisaunan huikopalaksi löylyjen jälkeen neljä hyvin pitkää ja potraa isoa nakkia pöytägrilliin- suosittelemme muuten ilman mainontatarkoitusta ihan pelkästään makkarapaisto-ideologian pohjalta itse OBH-Nordican mainiota pöytägrilliä, jossa on monipuolinen termostaatti ja lämpötilavaihtoehtovalikoima sekä liikkuva grillilevyn yläosa joka asettuu jousitusten avulla oikeaan paistokulmaan makkaran päälle--hinta vain 120 ja risat- ja jäimme odottelemaan mitä sieltä kohta kuuluu: Maustepippurinen tuoksu alkoi hiljaa leijailla yllemme, keittiön nurkasta.

Nämä nakit ottivat todella äkkiä väriä ja suorastaan paahtuivat nopeasti, nestettä ei tullut paljoa ulos. Samalla kuitenkin makkarat pullistuivat ja avautuivat laajentuen niin paljon grillissä että koko paisui melkein kaksinkertaiseksi paistamisen jälkeen, erikoinen ilmiö sekin. No, leikataan: Ensimmäinen viilto paljastaa heti että kyseessä on erittäin vähärasvainen makkara, paketti ilmoittaa virallisesti kyllä 18% mutta todellisuudessa sitä kyllä taitaa olla paljon vähemmän ainakin tämän paistotuloksen mukaan. Tuoksu on miedon pippurinen, ja sitten maisto: Seos on todellakin aluksi varsin kuivaa, mutta maku yllättää: Se on puhdas, mieto ja raikas kokolihainen värähdys, jossa takaa nousee hiljalleen mietto maustesekoitus pääällimmäisenä maustepippuri ja hieman kaneliakin taitaa jossakin siellä vilahtaa. Mitä pitemmälle syö, sen enemmän alkaa mausteisuus hiljaa pukea alun puhdasta kokolihan makua. Todella mukavaa mussuteltavaa, kuivakkuus joka alussa vähän arvellutti ei sittenkään haittaa. Hintaa tälle veikolle koostui jotakin 3,50 luokkaa. Myös Suolaisuus on hyvin alhainen tässä, maku on siltäkin osin miellyttävän tasapainoinen.
Lisukkeeksi sopii hyvin voimakkaat maut, esimerkiksi juuri suolakurkut ja tumma väkevä sinappi. Lohkoperunoita kunnolla ruskistettuna ja älkää unohtako tuoresalaattia!
Perniön liha Oy Salosta  joka on tämän helsinkiläiseksi ilmoitetun makkaran valmistanut, ilmoittaa tuotteen olevan myös laktoositon, gluteiiniton sekä soijaton. Erikoisuutena tehdas ilmoittaa ettei makkarassa kamaraa lainkaan ja lihat on eroteltu käsin, ei koneellisesti valmistusprosessissa.

Ihan laadukas vuoden päätösmakkarahan tämä on, pinnoja 4 viidestä. Kelpaa aloittaa uusivuosi YÖ-makkaralla, kenties tuotevalikoimassa saadaan lisääkin näitä eksottisempia tapauksia jatkossa.

HYVÄÄ UUTTAVUOTTA KAIKILLE 2013 JA MAKKARAKERHO KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA KAIKKIA JÄSENIÄÄN JA LUKIJOITAAN 2012!  koko kansanliike jatkaa seikkailujaan
taas vuonna 2013!

                                                      Makkara-Agentuuri Jussi.


sunnuntai 23. joulukuuta 2012

JOULUMAKKARA 2012

ryynäriä koko rahalla

PERNIÖN RUKIINEN RIISTARYYNÄRI  400 g

PÄÄTIMME laittaa joulumakkaraksi tänävuonna aliarvostetun lajikkeen, ryynimakkaran edustajan. jalo joulujuhla ja lähimmäisenrakkaus tulee näin ulotettua oman puolison ohessa toiseksi rakkaimpaan suhteeseen, suomalaiseen makkaraan.
kaupasta löysimme iloisen keltaisen Perniön tehtaan makkarapaketin, tämä on helppoa havaita kaupassa tiskistä. Perniöllä on hyvät perinteet kaikissa elintarvikkeissa joten odotukset olivat korkealla.
Lämmitämme jouluisasti uunin ja makkarat paketista: Nämä ovat aika pitkulaisia poikasia, tummahkoja ja paketti  ilmoittaa että seoksessa on jopa 19% poronlihaa, ajatella!
Paistamme normaalin ajan ja eikun joulusauna-pöytään kylvyn päälle tarjoilu, tummaa sinappia ja paljon hapankaalia perinteiseen joulutapaan. Tuoksu on vahva ja metsäinen, hiukan savuinen. Leikkaamme koepalan: Seos on hyvin rapsakkaa, kuivahkon näköinen sisusmassa ja seos sisältää hyvin suuria ryynejä, eli tässä on annettu ryynimakkaran sielun eräälle osa-alueella valtaa mukavassa muodossa. Vähärasvaisuus paistaa läpi leikatessa, eipä tirskahtele rasva ainakaan tässä koeäerässä.
Maistamaan: Maku on tumman riistainen, poronliha maistuu vahvana ja täyteläisenä sieltä taka-alalta, ryynit sulavat mukavasti kielenkannalla , seos on mukava rapeaa ja vähänesteistä, ja lievä savutuksen maku hiipii hiljaa kielenkannalle sieltä jostakin lopuksi. Jouluolutta, siis Olvin-sellaista kyytipojaksi, kuparinruskeaa tummaa toisen sekaan, aah!
Maku on tumman savun syvän täyteläinen eikä hirmuisen suolainenkaan, tässä on aitoa riistan tuntua!
Perniön perinteinen makkaratehdas on loihtinut suomalais-ugrilaisen mystisen metsämieskansan yömyöhän saunaherkun jota kelpaa joulukynttilän valossa pureskella rennon joulusaunan päälle.
Koska on joulumieli, ei arvostella pisteillä. Tämä on vaan yksinkertaisesti hyvää.
ja hyvää joulua kaikille kanssaveljille-ja siskoille!

                                                                              makkara-agentti Jussi.

lauantai 8. joulukuuta 2012

JOULUKUUN MAKKARA

Persoonallinen Lenkkimakkara!

VATAJA A-LENKKI 450 G  pikkujoulutunnelmaa

ENSIMMÄINEN KERTA kaikessa on aina jännää ja huomasimme makkarakerhon testiryhmässä ettei Vatajan tuotteita täällä savolaisten makkarakeitaassa vielä jostakin syystä juurikaan arvioitu eikä maisteltu.
No, annetaan siis kuukauden makkaralausunto samantien, ja otettiin kotkalaisen lähiökaupan (karhuvuoren S-marketti tarkalleen ottaenkin) Lenkkien osastosta Vatajan musta-ruskealla perinnetunnuksella varustettu paketti: Otetaan hakuammunnalla ensin lenkkimakkara, tuo yksi makkarataiteen vanhimmista esi-isistä suomalaisella makkaran historian saralla. Kuinka Vataja tämän tuotteen on tehnyt?
Paketti on kyllä hiton tuhti, siis 450 grammaa ja lähemmäs puolta kiloa jötköä. Avataan pikkujoulusaunan päälle paketti ja onhan tämä aikamoinen kiekura, näyttävä jötikkä jo avatessa. Hirmuisen vaaleaa makkaraa ainakin ulkoa päin katsottuna äkkiseltään.
Koko hoito suoraan pöytägrilliin ja lämmöt lähes täysille, odotellaan sihinän tuloa puolen tunnin aikana.

Mieto, mausteinen tuoksu leviää koko keittiöön ja sitten jo kurkistelemaan mitä siellä oikein on: Vaalea ulkokuori on ottanut reilusti väriä ja kiekura on haljennut pitkältä matkalta, makkaranestettä valuilee  reiluhkosti välistä. Laitto lautaselle ja leikkaus: Tuoksu on miedon mausteinen ja aromikas, jopa yllättävästi hiukan savustetun oloinen. Maisto sitten: Seos on aika kosteaa, mutta ei hirveä rasvaisen oloista, ja omalaatuinen maku alkaa tulla esille muutaman mussutuksen jälkeen: Hyvin pehmeä , puhdas kokolihan maku, kevyt mausteinen tuntu ja maustepippuri tanssahtelee taustalla varovaisesti vähärasvaisuutta jeesaten.
Maku on uskomattomalla tavalla samaan aikaan sekä lihainen että kevyt, puhtaan miellyttävä mutta kuitenkin mausteisuus laulaa takaa-alalla hitaasti kielelle nousten. Mausteskaala korostuu sitämukaa, kun makkara jäähtyy lautasella, erikoisuus tämäkin, kun yleensä maku herää henkiin vasta kuumentamisen johdosta.

Vataja ilmoittaa paketissa että tämän lenkin lihapitoisuus on kokonaista 78% ja puhdasta possua ja se on nitriititön, eli laatuun ollaan todellakin satsattu ja kyllähän se sitten näkyy myös tämän kaverin hinnassa: Pulitimme siitä kokonaiset 4,80 kaupassa eli kyllähän tätä tavallinen palkansaaja-makkaramies lähinnä juhlapäivinä kuten pikkujouluissa nauttii ellei nyt ihan herroiksi arkeansa halua laittaa.

Mutta kyllä tämä helsinkiläisen Vatajan tuote on hyvä ja ehdottomasti tuon hintansa väärtu, tosin mieleen jää herkullisesta nautinnosta yksi pieni juttu eli millainen seos olisi jos siinä olisi vielä hilkku lisää pippuria?
Mutta makkaramestari on halunnut kunnioittaa lenkkimakkaran perusolemusta, puhdasta yksinkertaista makulinjaa joka sopii jokaiselle syöjälle. Myös tässä on onnistuttu tehtaan omalla tavalla hyvin.

Pinnoja neljä viidestä, herkullista, maistuvaa ja kallista, kuten monasti aiemmin tuo viidets pistejää roikkumaan koska kuvittelemme mitä tuohon voisi lisätä. Vai voisiko?

Kyytipojaksi Tummaa jouluolutta ala Olvi ja sinappina tummaa myös, hapankaalia ja suolakurkkuja lisäksi.
Hyvää pikkujoulua kaikille! Isot bileet on vielä edessä ja makkarakerho mukana mualiman mänössä.

                                                                       Syöpötteli taas Jussi.



torstai 8. marraskuuta 2012

MARRASKUUN MAKKARA

Terveiset Itävallasta!
Riku Järvisen Matkaterveiset

ORIGINAL SALZBURGER BRATWURST 330 g

Arvostelu:

Itävalta ja varsinkin saksa tunnetaan hyvinä makkaramaina, ja tälläkertaa tarkastelun kohteena on Salzburgilainen Bratwursti. Katsotaan, osaavatko itävaltalaiset makkaramaakarit asiansa.

Tuoksu on perinteisen bratwurstin, vaikkakin ulkoasu jopa pelottavan vaalea.Alkaa jo arvelluttaa, onko makua laisinkaan. Kokoa näillä on sopivasti, sillä kaksi makkaraa painaa yhteensä 330 g.
Hyvin ohut luonnonkuori, rasvaa hieman vähemmän kuin bratwursteissa normaalisti  (yleensä noin 30 g/100G, tässä alle 20 g/ )
Makkarat paistoin osiin pilkottuna rypsiöljyssä,ja paistamisen luoma rapea pinta toi esille uusia makuelämyksiä! Itse sisältö on  pehmeä ja  jollain tavalla  ilmava, ts. ei ole kovin tiivistä lihaa.
Perinteinen bratwurstin maku, mutta selvästi täyteläisempi kuin mitä viimeksi suomessa maistoin.
Itseasiassa menen niinkin pitkälle, että sanon tämän voittavan lokakuun alussa Oktoberfestillä munchenissä
maistamani puolen metrin mittaisen bratwurstin.
varsin mehukas makkara.Tämä saa ilman muuta suositukseni, arvosana 4/5.

                                                                                    Riku Järvinen

Maailmanmatkaaja-maistajamme Rikun puolesta kirjoitti postia saaneena tämän Jussi,
lukekaa myös miehen mainio matkaajan blogi osoitteessa http://rikuerasmus.blogspot.fi




sunnuntai 14. lokakuuta 2012

POUTTU JA PURAISU

PAARMAN PURAISU 350 G, nakki
POUTTU OY

Tuli taas selattua Poutun, tuon yhden suomalaisen makkarmualiman vanhanajan ylpeyden uutuuslaaria kaupassa ja siellähän oli taas yksi uutuus: Samanlaisella punakantisella kansallisromantiikalla kuvitettu rasia kuin mitä oli jo aiemmin arvosteltu polttorauta, nimeltään paarman puraisu, lupaus tumman pippurisesta nakkimakkarasta.
Koska eletään nakkimakkaroitten teemakuukautta lokakuuta niin otettiin, laitettiin koriin ja lauantai-illan iloksi laitettiin ihan kokonaan uusi paistokokeilu: Samalla kun Jussipoika otti löylyä kaikessa rauhassa saunan lauteilla niin pistettiin paarmat vuokaan ja oikein, hirveen hitaasti paistumaan uuniin ja ensiksi puoli tuntia 150 astetta ja sitten vähän nostettiin 175 asteeseen ja annettiin olla  koko tunti siellä hautumassa.
Mitä saatiin?
Uunista tulla pullahti tosiaan tumma nelikko, hirmuisen hyvin hautunut ja jo suorastaan vähän rypistunyt poikaseurue joka oli imenyt itseensä oikein hitaan haudutuksen kaiken ilon ja lämmön.
No,tehdään askeesi: Yksinkertaisin makkarapaisto makutesti: Vain tummaa sinappia ja iso lasi kylmää maitoa, ja kattotaas mitä pouttu on luvannut?

Seos leikkaantuu juuri kuten tanakka, poutulle ominainen tiheä makkara tekee. Alkumaku on hetken maltillinen, mutta sitten ryntää koko luvattu pippuri-arsenaali kielelle ja silmille runsaana: Kyllä tässä on pippureita laitettu hyvin, maistuu terävästi 2-3 pippurin seokselle caynne-punapippuri etummaisena, mutta sitten tulee mielenkiintoinen juttu kielellä esille: Makkara vaikuttaa vähärasvaiselle, mutta palojen hiukan jäähtyessä alkaa piilossa oleva rasvaisuus yllättäin tulla esille. Mutta nou hätä, tässähän on juoni: Kova pippurisuus ja runsas  rasvaisuus kompensoivat mukavasti toisiaan, eli rasvaisuus voitelee mukavasti kitalakea ja pippurista voi nauttia suun palamatta. Hyvä ruokatekninen oivallus poutulta!
Maku on painotettu vahvasti pippurin laajalle skaalalle, ja homman kruunaa voimakas lihaisuuden tuntu kielenpohjilla: Rasvaisuus tanssii sopivasti mukana mutustelussa ihan loppuun asti ja masu täyttyy miellyttävästi. Näitä voisi syödä vaikka kuinka paljon, eikä kitalaki pala eikä ärsyynny.
Kyllä, tämä piti hintansa ja teki mitä lupasi: makkara on lisäksi laktoositon ja gluteiiniton, eli jokainen meistä vaivasta riippumatta voi nauttia tai ilman mitään vaivaa yhtä herkullisesta annoksesta.
Pouttu on lähtenyt tekemään paistoteknisiä ratkaisuja joissa makkara muuttuu paistotavan mukaan, mikä on ehdottomasti positiivinen juttu näin savolaisen makkaramualiman arvoissa.
Kyllä pouttu osaa, tässä on kokeilemisen arvoinen herkku kyseessä.

Jos pitäisi laittaa kyytipoikia mukaan niin vaaleaa perunasalaattia forssalta, pikkukurkkuja ja vähän lohkoperunoita ynnä muistaakaa hitossa tuore salaatti ja paljon, paljon tomaattia. Siinä on lykopeenia joka auttaa makkaraa säilyttämään terveytemme niuhottamatta. Jättäkää pillerit ja vitamiinisekotukset muille ja naattikaa puhdasta salaattia, paljon vihreää ja juuri sitä tuoretta tomaattia. Luonto antoi meille sekä makkaran että sille kyytipojaksi puhtaan, tuoreen luonnon salaatin joka tasapainottaa koko hoidon.
Naatitaan!

                                                        Jussi.



tiistai 9. lokakuuta 2012

KUUKAUDEN MAKKARA LOKAKUU

Tanakkaa tavaraa!

KIVIKYLÄN JUUSTONAKKI 300 g

Nakkien valtakunnassa tarjonnat laajenee entisestään, ja tälläkertaa kuukauden makkaraksi päätyi Prisman valikoimiin jokin aika sitten tullut Kivikylän juustonakki, keltaisessa paketissa joten pitihän se testata. nakkeja siis tässäkuussa vaihtelun vuoksi. Ensiksi katseemme kiinnittyi kohtuullisen noin 4 euron korkeaan hintaan ja toiseksi 300 gramman merkintään, pienempi pakkaus eli kilohinta korkeampi mutta syödään, maistellaan.
Paketista tulla hurahti viisi pitkää, ohukaista mutta tanakan oloista pötköä, tummahkoja poikasia ja ladotaanpa ne sitten grilliin. Paistoaika oli aika lyhyt, ja makkarat ottivat äkäisesti väriä, juusto alkaa pullistella sivuilta ulos vasta aivan paiston loppuvaiheessa, eli se on aika ujosti kuoren sisällä korostaen seoksen kuivaa luonnetta. Mutta sitten se pölähtää ulos kertalaakista ja sitä näyttää olevan sanoisinko runsaanpuoleisesti.
Leikataan ja tässävaiheessa paljastuu seoksen tukevuus: Se on hyvin tukevaa ja tanakkaa, kosteutta ei juuri hirveästi ole tääs seoksessa ja liha leikkaantuu rapeasti.
Maistamisessa huomaa heti että palaa saa jauhaa kuten täyslihaa, reilusti ja seos on tuhtia purtavaa. Maussa sinkoutuu etualalle voimakas mauste/mustapippuri, jonka takaa alkaa juustoisuus sitten vienosti kohoilla maua mukana, mitä pitemmälle syöminen etenee ja makkara hiukan jäähtyy, Gouda-tyyppinen lataus alkaa tulla yhä hallitsevammaksi. Tämä ei ole sittenkään, ei laisinkaan niin kuivaa kuin aluksi tuntuu!
Rasvaisuus jää mukavasti takaa-alalle ja juusto kastelee mukavasti kielenkantoja tuhtien palasten lomassa.
Tanakka, pippurinen, juustoinen, vahva maun kolmikanta joka tekee tästä uutuudesta sekä mielenkiintoisen että omalla tavallaan uudenaikaisen nakkitulokkaan. Kyytipojaksi pehmeitä perunoita, esim. foliossa haudutettuja uunisellaisia, hapankaali sopii erinomaisesti ja suolakurkut korostavat pippurin suloja.
Myös perinteinen perunasalaatti viihtyy tämän persoonallisen nakin kanssa mahtavasti lautasella vaikka ihan kahdestaan. Moni-ilmeinen nakki, jota voi syödä vain yhden lisukkeen kanssa tai koko kattauksella.
Sinappina käytimme vaaleaa tässä, ja se riittääkin hyvin seoksen makean mausteisen pippurisuuden takia.
Mitäs tässä voi antaa kivikylälle kun kiitoksen hyvästä uutuudesta ja   5 pistettä viidestä? Laadukasta!

                                                                                       Popsi Jussi (nakit)

                                                         

                                                                         

maanantai 17. syyskuuta 2012

KYMENLAAKSON KIERROS PART 2

Korialla muutakin kuin armeijan harmaita

AURAGRILLI 400 G 
Palviliha Oy, Koria

KYMENLAAKSON herkuttelukierros jatkuu Iitin herkkujen jälkeen ja tänä viikonloppuna saunavieraanamme oli toisesta lihaisasta pikkupitäjästä ihan toisenlainen makkara, nimittäin korialainen näkemys juustomakkarasta. Tämä kouvolan lähellä oleva monasti armeijan harmaistakin tunnettu pitäjä on tunnettu nyt myös paikallisesta liha-alan ylpeydestään Palviliha OY:stä, joka on tuottanut persoonallisella ja omaleimaisella  tavalla ihka oikean sinihomejuusto-grillimakkaran, auragrillin.
Heti kättelyssä on esiintuotava että kyseinen herkku sijoittuu kuten edellinenkin Iitin erikoinen hintaluokassaan yli 4 euron tuotteisiin  eli juhlapäivän sapuskaksi tämä makkaramualimassa on luettava hintapolitiikassa.
Paketti löytyi niinikään kotkan sutelan prisman laajasta makkarahyllystöstä ja se on ulkokoristuksiltaan iloisen valkoisen-keltainen jossa on suuren sillan valokuva, liekö paikallista infrastruktuuria se.
Paketti kertoo seoksen olevan lähinnä possua, ja vaalea väritys vahvistaa sen. Avaamme kotosalla paketin ja nuuhkaisu vahvistaa: Possuahan tämä tutusti on.

Grillaamme pöytäparilalla noin 70% tehoilla, ja paistuminen sujuu aika pitkään sillä tämä seos ottaa varsin hitaasti väriä: Kun olemme saaneet makkarat rapean halkeileviksi ja mukavan värisiksi, leikataan koepala ja maistetaan, tuoksu on pehmeän juustoinen jo ennakkoon. Leikkaus paljastaa vahvat juustolinjat seoksessa.
Juuston  vahva maku puskee reilusti ja runsaasti heti läpi ja hallitsee aluksi koko elämystä, tämä on todella aurajuustomakkara viimeisen päälle: Alun juustorynnistyksen jälkeen pehmeä ja murea possun lihan maku alkaa sittenkin tulla mukaan sävyisästi. Suolaisuus on keskivahvaa, ja pureskellessa huomaa että itse lihaseos on todellakin selvästi kuivempaa kuin yleensä, mutta runsan juustoisuus kastelee mukavasti kielenkantoja taas vastapainoksi. Oivallinen yhdistelmä, juustoisuus korvaa lihasnesteen puuttumista!
Makunautintona aurajuusto ja possu ovat löytäneet viehättävästi toisensa ja täydentävät possun taustasoolona hienosti toisensa.Makulinja on puhdas,konstailematta rehellisesti ja hienosti juustopainotteinen ja miellyttävä.
Pippurit ja muu tilpehöörit jäävät näin vahvasti ja täyteläisesti kahteen päämakuun keskittyvässä seoksessa takaa-alalle eikä tottavie haittaa tuumakaan! 
Jotta saisimme verrokin edelliseen Iitin makkaraan, oli lautasella nytkin vain hapankaalia ja sinappia.
Tähän voisi ajatella röstiperunoita, vihreää salaattia ja suolakurkkuja, niitä felixin pikkuisia kokonaisia. Sinapiksi laittaisin aina ehdottomasti vaaleaa ja mietoa, niin aurajuusto saa sille kuuluvan tilan.
Hyvää ja laadukasta makkaraa on Korian Palviliha pakettiin laittanut, eikä tuon yli neljän euron hinnan maksaminen sittenkään tunnu liian suurelta hinta-laatusuhteeseen verrattuna.
Viisi pinnaa on pakko laittaa tällekin tuotteelle, lihamestari on paneutunut asiaansa ja tuonut hienon makkaran grillien kuumennettavaksi. Terveiset kymenlaakson makkaramualimasta! Maakuntaseikkailumme jatkuvat tuonnempana.

                                                                     Kymenlaakson kierroksella syöpötteli Jussi.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

SYYSKUUN MAKKARA

On siinä hevosen potkua!

LIHA-IITTI : LAUKKAGRILLERI 400 G

KYMENLAAKSO tarjoaa kaupoissaan, tässä tapauksessa kotkan sutelan prismassa hyllyissään paikallisia kymenlaaksolaisia herkkuja myös makkaran puolella ja niinpä teimme pienen tutkimusretken kymenlaakson makkaramualimaan savolaisen silmin. Otimme kaksi erilaista pakettia, joista sarjan ensimmäisenä tutkimme pienen mutta sisukkaan Iitin kunnan alueella toimivan Liha-Iitin erikois-grillimakkaran, Laukka-grillerin.
Paketti on täysläpinäkyvä, vaatimaton pakkaus jossa vain pieni väritön nimilappu päällä, joten kesti hetken ennenkuin tajusi että tässä on aito hevosenlihasta tehty makkara kysymyksessä. Tuoteselosteessa kerrotaan aineiksi possu ja hevonen, lihapitoisuus 80% .
Neljä pötköä grilliin, käytämme tässä Pöytä-parilagrilliä sähköllä ja saunan jälkeen mutustamaan!
Makkarat ovat hyvin tumman punaisia, ja paketissa on nestettä runsaasti: Seos on hyvin kuohkea ja makkarat melkein pehmoisia, kävi jopa ajatus raakamakkarasta mutta on tämä esikeitetty eli normaalia tavaraa. Tuoksu on uhkean mausteinen ja lupaa hyvää jo ennalta.

Normaalin parilagrillailun tuloksena meillä on lautasella neljä hyvin mehevää ja tirisevää makkaraa, joista kumpuaa runsaasti nestettä vielä paiston jälkeen: Hevosenliha-possuseosta on höystetty runsaalla lihasnestellä , tämä ei ole suinkaan rasvaa mikä ilahduttaa kättelyssä: Makkarat ovat paistossa tietenkin kiinteytyneet mutta seos on edelleen kosteaa ja muhevan tuntuista, kuivuus ei ole iskenyt. Maistetaanpa!

Maku on päällimmäisenä selkeästi voimakasta ja täyteläistä hevosenlihaa, possu on kiltisti taustalla, ja tässä on laajalti ja runsaasti maustepippuria ja mustapippuria (?) kyytipoikana: vaikka maku on tanakka hevosen tumma ja aromikas vivahde, se tasoittuu silti yllättävän pehmeäksi jälkimauksi kielellä.  Kokonaisvaikutelma on varsin hienostunut ja tasapainoinen, tätä ottaa mielellään lisääkin. Suolaisuutta on kohtuupaljon, muttei sitäkään liikaa makuelämyksen kannalta: Helppo syötävä, voimakas hevosenliha tasoittuu lautasella miellyttäväksi kokemukseksi.
Jotta saisimme tähän mahdollisimman puhtaan kontaktin lautasella oli vain hapankaalia ja sinappia, mutta tästä voi kehittää myös suolakurkuin ja perunalajikkein vaikka mitä. Alustava kokeilu oli herkullinen.
Hintaakin tosin kertyi 5,50 euroa paketille eli ihan tilipäivän jämäruplilla ei kannata ostoksille lähteä.

Miellyttävä kokemus kymenlaakson iitistä, ensi viikolla kymenkierroksen toinen kokonaan toiselainen kokemus!  Tälle makkaralle täydet viisi pistettä viidestä, kallista mutta hyvää.

                                                         herkutteli  Jussi.

lauantai 11. elokuuta 2012

KUUKAUDEN MAKKARA ELOKUU

Tässä kuussa arvostelemme Wilhelmin feta-mustapippuri makkaran, joka tarjosi varsin miellyttävän kokonaisuuden. Vähän pippurinen, enemmänkin juustoinen, hienoisella fetan aromilla. Ei mitenkään häiritsevän voimakas, luonteeltaan pehmeä.

Alkuun olisin odottanut voimakkaampaa pippurisuutta; maku vaikutti jopa lattealta. Pippurisuus tulee kuitenkin esiin vähitellen, ei lainkaan polttavasti. Fetajuuston aromi tasoittaa makua, vaikkakin se voisi olla ''fetamaisempi''; nyt se ei kovin paljon eroa tavallisesta juustosta. Verrattuna tavalliseen juustomakkaraan, pippuri tuo jossain määrin lihaisamman tunteen ja runkoa makukokemukseen.

Arvosanaksi annan Wilhelmille 4/5. Hieman voimakkaammat mustapippurin ja fetan aromit olisivat tuoneet puuttuvan pisteen.

-------------------------------------------------
Jussin lauantaivieraana, arvostelun kirjoitti Riku J.

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Mestaruus meni ,makkara jäi?

Jääkiekkoakin heinäkuussa?

GRILLIMAISTERI chili-cheddar LÄMÄRI 400g

Leijonat eivät jaksaneet enää punnertaa kotikisoissa uuteen maailmanmestaruuteen,mutta kaikenlaista pientä hyvää jäi silti kisoista epäsuorasti käteen: jääkiekkoliitto teki ennätysvoiton ja lidl-ruokaketju toi markkinoille neljä leijonien virallista kisamakkaraa, joista esittelemme nyt tässä "Lämäri" Chili-cheddar-juustogrillimakkaran ennen uusia toisia kotikisoja 2013.
Pakettihan on suoraan suomi-elokuvasta eli sinivalkoinen kuori varustettuna leijonatunnuksilla. Avaamme sen ja makkaran tummahko väri viittaa voimallisiin mausteisiin, joten aikailematta grilliin.
Kuori pitää salaisuutensa paistettaessa,ja vasta avausviilto paljastaa melko runsaan ceddar-juuston: Tuoksu on hieno ja aromikas, leikkaamme maistipalan: Viherpippuri viipyilee hetken ennen esilletuloaan, maustepippuri esittäytyy heti ja chilikin potkaisee ihan mukavasti kohta alkumussutuksen päälle. Juustopitoisuus on paistonkin jälkeen tuntumana edelleen varsin suuri ja makkara on kauttaaltaan runsaan kerroksen peitossa, kaikki ei ole vuotanut ohuena lörönä pellille käsittelyssä kuten niin usein lupaavien juustomakkaroitten osalla tapahtuu valitettavasti.
Makuskaala on aika laaja,joskin päämaku korostuu selvästi syönnin edetessä muiden ylitse eli chili ottaa paikkansa
kitalaessa, ja niinhän toisaalta pitääkin. Juuston hieno aromi sopii tässä yhdistelmässä erittäin hyvin kumppanina, tietysti pohtii herkästi olisiko edam tai jopa musta emmental tehnyt vastaavan äjäyksen.
Makkaran seoksen kosteus ja mehukkuus ovat kiitettävllä tasolla eikä paistos kuivahda herkästi, eli pötkö kestää kovaakin paistoa.Tästä ei saa kuivaa, palanutta juustokänttyä ihan helposti.
Kyytipojaksi mietoa sinappia tasoittamaan chili-pippurijuhlaa ja vihreää salaattia retiisihöysteellä, saksalaista nobelaner-kesäolutta höysteeksi. Lohkoperunat ovat virkistävä vaihtelu.
Pisteitä neljä viidestä, syöjälle tämä osui ja pötsiin upposi.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

KUUKAUDEN MAKKARA HEINÄKUU

tulista meininkiä- tosiaan!

POUTTU POLTTORAUTA 400 G

TRENDI makkaramualiman suurilla lakeuksilla on ollut viimeajat tuoda markkinoille jatkuvasti uusia tulisia Chili-ja pippurimakkaroita ja toinen toistaan tulisempia. Viimeisin tulokas on maineikkaan ja perinteikkään Poutun makkaratalon uutuus, Poutun Polttorauta. Kaupasta ostaessamme emme havainneet aluksi että kysymyksessä on chilituote, sillä pakkaus on kansalliromattiseen punaiseen väriin ja maalaistalon ynnä Jussipaitaisen pohojalaasen perisuomalaisen veikon  valokuviin kiedottu. Mutta avatessamme heinäkuisen saunanajälkeisen grilli-illan hämyssä pakkauksen juoni kävi selväksi: paketista pullahti ulos neljä pönäkkää, tummaa makkaraa ja eikun parvekkeen grilliin paistumaan. Pojat ottivat väriä hitaasti eikä suuria rasvasuhinoita alkanut kuulua ennenkuin vasta loppupuolella, eli korvamääräisesti  paistossa arvioiden olisi aika vähärasvainen tämä tuote.
Pojat lautaselle ja leikkaamaan: Tuoksu on hurmaavan mausteinen ja vahvan lihainen, seos on tosituhtia ja kuivahkoa, punertavaa ja tummaa edelleen. Maistetaan! Seoksen tukevuus paljastuu pian: paketin mukaan siinä on mukana myös oikeaa hevosenlihaa, ja se tekee seoksesta tukevan ja ryhdikkään. Maku on hetken ajan ensin maustepippurin oloinen, mutta sitten chili alkaa nousta voimakkaasti esille ja mitä pitemmälle nassutellaan, sitä vahvemmaksi chilin maku nousee. Tässä on tosissaan jo potkua, verrattuna tavallisimpiin markkinoitten chili-ja pippurivaihtoehtoihin. Kolmatta patukkaa popsiessa alkaa jo hiki helmeillä raavaammankin huoltomiehen kasvoilla, ihanaa chilin paahdetta piisaa. Kyytipoikana tälle aterialle chilin kaikkivoivan paahteen alle ei voi laittaa oikeastaan kuin jäähdyttimeksi rasilaisen valkosipuli-hapankaalia, mietoa sinappia ala turku/aura joka antautuu suosiolla chilin kanssa sopuun, ja kylmää maitoa iso tonkka juomaksi.
Kyllä tämä maistui hyvälle ja nyt löytyi ainakin allekirjoittaneen kohdalla eniten chiliä sisältänyt ns. kotimainen standardimakkara, muita väheksymättä.Pouttu lataa markkinoille rohkeasti kovan chiliannoksen!
Presidentti Kekkonen tokaisi aikoinaan omana suosikkinaan, että Pouttua sen olla pitää, ja ainakin tässä makkarassa on pakko olla Urkin kanssa samaa mieltä: Senverran maukas polte oli kokeessa.
Pisteitä on tulos huomioiden pakko antaa makkaran omassa sarjassaan täydet 5/5. Hevosenliha-lisäys oli makupoliittisesti muhkea oivallinen veto täydentämään chilin paahdetta ja sopii hyvin lisukkeena massaan.
Onkin tämän jälkeen mielenkiintoista nähdä, kuka laittaa paremmaksi poltteeksi.
Makkara on valmistajan mukaan sekä laktoositon että gluteiiniton joka on kaikille makkaran ystäville omalla osallaan hieno seikka.





perjantai 22. kesäkuuta 2012

JUHANNUSMAKKARA 2012

Evoluutio etenee - kurkku ja makkara yhteen!

KABANOSSI  SUOLAKURKKU 400 G

Evoluutioteoria sai kyytiä kertaheitolla josta charles Darwinkin olisi ylpeä nimittäin kun helsingin kauppiattten makkarageenilabroissa laitettiin juhannustalkoot pystyyn, saatiin avomaankurkku yhdistettyä perinteiseen grillimakkaraan. Moista ei ole suomen makkarapiireissä ennen nähty!
Uteliaisuus on siis sietämätön ja pitäähän tuo paketti ostaa ja testata, kun nyt on juhannuskin. Paketti on normaali 400 gramman kokoinen ja sitä on kirjailtu avomaankurkun näköisillä painatuksilla, kuori vivahtaa hiukan kansallisromantiikkaan päin ja sillähän saa ruokahalua tietysti lisää, mielikuvat kasvattavat nälkää.
Avaamme paketin ja suolainen tuoksahdus kertoo jo kättelyssä sisällön olevan tosiaan hiukan eksoottisempi.
Seos on vähäsen tummepmaa, joten paistumaan miedolle ja odotellaan.
Grillistä makkarat pöytään ja eikun analysoimaan:  Pulskat, hyvin väriä saaneet pojat leikkaantuvat pehmeästi  rasahtaen, ja seos paljastuu varsin kosteaksi, eli suolakurkun vaikutus tuntuu heti kättelyssä: makkaramassa on hyvin hienojakoista, ja suolakurkku on ripoteltu sekaan hyvin hienojakoisesti kautta makkaran.
Sitten päätesti eli maistaaminen: Tämä makkara on perinteinen kabanossi maultaan, siis runsasmakuinen ja tuhti perinnemakkara, ja suolakurkun vaikutusta ei maussa ihan heti erikseen vartavasten havaitse. Mutta jälleen kerran pienen mutustelun jälkeen alkaa erottua selkeä suolainen erillisvivahde, ja kurkun hieno aromi nousee takaa-alalta lopulta mukaan. Tämä ei ole mikään voimakkaiden aromien maustepommi, mutta hillitty maku on laaja ja runsas: Suolakurkku maistuu hallitusti ja mukavasti muhittaen kokonaisaromia. Ehkä viisas ratkaisu, sillä jos kuori olisi tumpattu täyteen suolakurkkua se tietysti maistuisi ekana vahvasti mutta verenpaine-arvoilla voisi senjälkeen lentää kuuhun.
Odotusarvoja ei  etukäteisesti oikein ollut, kun tälläistä ei ole koskaan aikaisemmin syönyt. Mutta kokeilu on mielenkiintoinen, joskin itse suolakurkkua voisi ehkä lisätäkin hitusen verran seokseen mukaan. Mutta sitäkin on vaikeaa neuvoa makkaramestarille, koska tämä on taatusti testannut sopivan määrän ennen markkinoille tuloa sen tuhanteen kertaan ja se mikä nyt on lautasellamme on tarkan ja pitkällisen harkinnan lopputulos.
Koska uskomme tämän tuotteen vielä muuttavan muotoaan ja kehittyvän, emme anna pisteitä Juhannuksen kunniaksi vaamn toteamme makkarakerhon puolesta arvosteluna, että kelpo makkara ja hyvä kokeilu.
lautaselle röstiperunoita ja vihersalaattia mukaan, ja Olvin virallista saunaolutta, ja vot juhannus on naatinto.
HYVÄÄ JUHANNUSTA 2012!
                                                                              Kirjoitti  Jussi.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

KUUKAUDEN MAKKARA KESÄKUU

Järvi -suomen savuinen uutuus

PORTIN SAVUSAUNA -GRILLIMAKKARA 400 g

Ruokaa on savustettu narvan taistelusta asti 1800-luvulta kun venäjän tsaarin joukot polttivat  kenraali Sandelsin ruokavaraston ja siitä syntyi savupalvilihaa, tarina kertoo että Sandels itse otti asian rauhallisesti ja istuskeli savuavien raunioitten äärellä nauttien vain rauhallisesti sandels-olutta ja maistellen venäläisen kanuunakuulan lämmittämää savulihaa: Olvi otti samaisen sandels-olutnimen käyttöön 200 vuotta myöhemmin.
Kyseinen tarina on puhtaasti tuulen kuljettamaa mutta tarinat savuruuista ulottuvat myös savustettuun makkaraan asti, ja nyt on kukapas muu kuin savolaisen makkarateollisuuden lippulaiva portti tuottanut oman savumakkaran markkinoille: Portin savusauna-grillimakkara on syntynyt.

Pakkaus on kansaallisromanttisen näköisesti kirjailtu ja avaamme paketin: Jo avatessa leyhähtää mieto savun tuoksahdus paketista,makkara ovat aika vaaleissa kuorissa, tämähän lupaa hyvää!

Laitamme pojat grillille ja eikun kaasut auki ja paisto päälle. parinkymmenen minuutin kuluttua nostamme satsin lautaselle ja aletaan tarkastella: Pinta on pysynyt kasassa mukavasti, pieniä pullistumia ja hyvin on ottanut väriä kalpoiselle pinnalle. Leikkaaminen paljastaa seoksen rapeaksi, mutta  mehukkaaksi: rehevä savun tuoksu leijailee kaikkialle, maistetaanpa!

Maku on aluksi hyvin mieto mutta vahvistuu vähitellen, selkeä savun maksu alkaa kohota kielenkannoille mitä enemmän paloja pistelee poskeensa: Meillä on tässä kyytipoika na vaihtelun vuoksi ruotsalaisten kaappaaman turun sinapin makea sininen sinappi, ja se sopii aika kivasti tähän savumakkaraan. Maku on hienostunut, tasapainoinen ja tyylikäs: Ei mitään poltetun  lihan katkuisuutta, vaan huolellisesti kypsytetty ja jalostettu savuinen jälkimaku. Juuri sopivasti! Rasvapitoisuus ei ole häiritsevä, tosin runsahko, ja seoksen kosteus on mukavan korkea eli se sopii savusaunan kosteus-henkeen myös täydellisesti.
Suolaisuus on saatu pidettyä kurissa, ja muu maustekategoria pysyy savuisuuden kanssa balanssissa. Maustepippuri pukee hyvin taustalla savun lisähöysteenä.

Portti on taas kokeillut, ja taas onnistunut. Oikein maukas ja herkullinen kesämakkara, utuisten kesägrilli-iltojen ratoksi ja nuotiolaulujen avuksi savusaunojen portaille ja järvien rannoille. Tähän ei tarvitse lisätä kuin valkosipuli-perunasalattia ja suolakurkkuja sekä olvin Sven tuuva-olutta, sankarien muistoksi ja hyvän ruokaperinteen onneksi.

Neljä pistettä viidestä, sillä portilla on varmasti vieläkin se viides piste tulemassa, vaikka tämäkin on herkkuna todellinen kymppi.

lauantai 26. toukokuuta 2012

Naisnäkökulmaa makkaramaailmaan; Arviossa Hk:n Kabanossi Karski

No niin, laitetaas hyvää harrastetoimintaa tukeakseen, oma naisen kosketuksen omaava analyysikin. Elikkäs, HK:n  Kabanossi, Karski.

Lihapitoisuus kohrillansa ( 81%), ei oo aineenvaihruntaa hidastia jauhosösselöitä tungettu ja mausteenakin käytetty hyvää joka naisen unelma maustetta chiliä, joka viimeistään sitten pistää vauhtia sulatukseen, niin ei pääse kohtuullisesti käytettynä tästä perssivustatkaan leviämään.  Kotimaista possua ja nautaa käytetty, josta 71 % hyvää rypsipossua. Ei oo natriumglutamaattia, ja saa kauneutta ja hyvinvointia eristävää omega 3 rasvahappoa.  Niin pistää makkara kuntoon massun kuin nassunkin. Paljon on proteiinia, niin jaksaa taas sitten jatkaa ja pitää nälän hyvin loitolla.

Ensitapaaminen tämän makkaroiden kuninkaan kanssa oli sangen mielenkiintoinen. Tarkemmin kuin miettii, niin mieleen tullee väkisinkin ensitreffit oman isäntänsä kanssa. Siinä sitä katteli, ja pohdiskeli että mikäköhän tapaus tämäkin on. Siinä se edessä jököttääpi.  Sanotaanko hieman jäykähkönä.  Ja niin, herätti lähinnä miettimään että mitäköhän tällä nyt sitten tekisi.  Aikasta erilainen kuin mihin olin aiemmin tottunut.  No siitähän sitä tietysti haasteita rakastavana naisena, alkoi lähemmän tuttavuuden tekeminen.

Hellä uuni kypsennys. Matalassa lämmössä, lopuksi hieman tehoa lisäten, kunnes kypsyys täydellinen.

Ensipuraisun, sanotaanko olleen hämmentävä.  Pehmeisiin makkaroihin tottuneena, näin lihaisan tapauksen maistaminen sisälsi  ennakkoluuloja.  Yllätys oli hirmuinen; lempeä, maukas, rakenteeltaan täydellinen , ja tärkeimpänä houkutteleva, tekemään sen seuraavan puraisunkin. Ja suureksi iloksi, toinen puraisu oli vielä maukkaampi. Ei todellakaan mikään yhden puraisun makkara. Maku jää kiehtomaan, lupaamaan ja haluamaan lisää. Ei tulinen, mukavan maistuva. Kivasti hallinnassa pysyvä maku, ei liian dominoiva.  Kuori ei sitkeä eikä liian paksu.  Toimi oikein erinomaisesti raikkaan salaatin kanssa.  Koko erinomainen, saa ottaa lissääkin jos yhdestä ei tuu tyytyväiseksi.  Täydellisesti nimensä kantava Karski, makkara joka ei koskaan jätä pulaan, maistuu aina yhtä hyvältä, ei kyllästytä vaan päinvastoin, jokaista tapaamis kertaa jää odottamaan innolla.

Pisteet 5/5

Arvion toteutti Susa

maanantai 30. huhtikuuta 2012

VAPPUMAKKARA 2012

WappunakkiVarma nakki!

KORPELAN  AITONAKKI

WAPPU, tuo työtätekevän suomen keväinen juhla on antanut nakkimakkaralle oman asemansa juhlapöydässä ja tämä on hoksattu myös perinteikkään Korpelan makkarayhtiön tehtailla. Nykyään ns. euronakin rinnalle on noussut suomalais-kansallinen aitonakki, eli ns. vanhan ajan nakkimakkara makuineen ja tuoksuineen.
Tämän vapun nakiksi valittiin siis Korpelan aitonakki, joka paistettiin reilusti pannulla vanhan vartti täysillä- vartti kakkosella-teholla.
Korpelan nakit on verhottu yhtiön perinteikkääseen vihertävään pakettiin ja ne ovat kooltaan hiukan pienempiä kuin ns. stadardiluokka yleensä on, joten mielenkiinnolla odotimme mitä pannulta saadaan.
Alle puolentunnin paiston ja hauduttelun jälkeen lautaselle saapuu kasa hyvin ruskettuneita, tiriseviä namupaloja joitten mukaan heitämme reilusti forssan perunasalaattia ala valkosipuli ja tummaa auran sinappia.ja maista: ja leikatessa nakin koostumus on reilun kostea ja mehevä, seos on kuohkea kaikin puolin. Makunautinto hiukan yllättää: Perusmaku on melko mausteinen, maustepipuri kajastaa jostakin taustalta ja miellyttävän laaja mausteisuus valtaa kielenkannat laajalla: Nakki on  kohtuullisen suolainen ja rasvaisuuttakin löytyy rehellisesti mutta sopivassa määrin. Aito, vanhanajan hyvänmakuinen nakkimakkara jossa maistuu rehellisesti maustettu liha! Ehtaa tavaraa, tämä on maistuvaista tavaraa.
Kaikenkaikkiaan miellyttävä tuttavuus lautasella eikä hintakaan ollut kuin 3 euroa tasalleen, eli hinta-laatusuhde on hyvin kohdillaan.Nykyisissä nakeissa useat kärsivät joko liiallisesta keveydestä tai sitten maku on tasaisen harmaa mutta tässä nakissa on luonnetta.Korpela on tehnyt maukkaan pikkunakin vanhanajan teollisuuden hengessä ja onnistunut siinä hienosti.Tänään on juhlapäivä joten emme anna tähtiä eikä pisteitä, vain kehuja.
Kulaus Olvin uutta Sven Tuua-olutta sinisestä tölkistä päälle ja olo on kuin parhaalla työn sankarilla
Savolainen makkarakerho toivottaa hyvää ja hauskaa vappua kaikille!

perjantai 20. huhtikuuta 2012

HUHTIKUUN MAKKARA

jawohl! Das Gut!

LINESSE FRANKFURTER ruokanakki , saksa

SAKSALAISET ymmärsivät makkaramualiman yksinä edelläkävijöinä nakkimakkaran sosiaalisen ja sielullisen merkityksen ja lukuisien bratwurstien lomassa he kehittelivät kokonaan oman täysliha-nakkinsa ruokapöytien iloksi. Lähtökohtana oli selkeästi että nakin pitää pienestä koostaan ja pikkuveli-asemastaan huolimatta voida olla yhtä täyttävä kokemus kuin itse grillimakkara tai lenkki. Siispä Frankfurtissa käytiin tekemään jo ennen saksan yhdistymistä Bismarckin aikoihin ja ennenkin totisin ilmein uudentyyppistä kokolihamakkaraa, frankfurter-nakkia jonka merkitys saksan historiassa lienee lähes yhtä suuri kuin koko saksan yhdistymisellä yksittäisistä kuningaskunnista saksan valtioksi. Nimestä on tullut kansainvälinen brändi.
Ostamme syntysijojen tuotetta eli lidliin oli jälleen asiaa, siellä hyllyssä löytyi Linesse- tehtaan ns. kevytversio frankfurter-nakista. Kevytnakki? Olisiko se pahempi vitsi kuin jokin muu kevytjuttu? Koska tuotetta oli vähän tarjolla emmekä ole koskaan syöneet kevytversiota, jotn otetaan nyt sitten ja kokeillaan!
Saksalainen Linesse valmistaa lukuisia kevyttuotteita ja ne ovat olleet tähän asti varsin laadukkaita mutta miten pärjää nakki? Sinisellä suomenväreillä koristetusta pakkauksesta paljastuu monta pitkää, pitkää nakkia eli kokoa ainakin on. Hintaa kuitenkin vain noin 2,5 euroa.
Pistetään tänään nakit pannuun: Levy kutoselle ja kansi päälle, annetaan ottaa hetki väriä ja sitten lasketaan haudutuslämmölle 2-3 asteikolla ja 20-25 minuuttia.
Pannulta lautaselle saapuvat komeasti ruskistuneet, pitkät ja tuoksuvat frankfusterit. Nyt seuraa jännä hetki: Onko kevyttuotteen liha korventunut pilalle? rasvan vähäisyys yleensä tuhoaa suomalaisen miehen omakotilalo-unelman kokoisen makkaraunelman grillissä siinäkohtaa ettei ole tarpeeksi rasvaa mukana. Leikkaamme jännityneinä palasen, kuoro rapsahtaa komeasti halki ja liha leikkaantuu erittäin rapeasti sekin. Maistetaan: Päälle on laitettu kevyen hengen merkeissä lidlistä löytämäämme uutta herttua-sinappia, suomalaista tuotetta merkinnän mukaan ja haukataan:
Maku yllättää! Se ei ole tylsän kuiva vaan ryhdikkään rapea, maukas ja lihaisa. Varsin hienostunut, tasainen ja miellyttävä. Mausteita on maltillisesti, suolaisuus tuntuu saksalaisen reilulta muttei liiaksi asti. Kevyt-nakki on onnistunut seos jota on miellyttävää mussutella pala kerrallaan, tämä ei ole mikään B-luokkateos vaan todellakin asiallinen sekoitus.
Saksalaisetkin osaavat siis tehdä kevytmakkaraa, ja syötävää sellaista vieläpä.
Nakeista kun puhutaan syödään reilusti saksalaista omaa perunasalaattia jota löytyy samasta kaupasta kilon paketeissa, ja juodaan kesäolutta päälle. Maistuvaa!
Annanne tälle kokeilumakkaralle neljä pistettä viidestä sillä yllätys oli siinämäärin positiivinen odotuksiin verraten. Das Gut!

lauantai 17. maaliskuuta 2012

KUUKAUDEN MAKKARA MAALISKUU

Seikkailut saunalenkkien mualimassa jatkuvat

KIVIKYLÄN SAUNALENKKI 400 G

Makkaramualiman yksi maan hiljaisista lajikkeista on ollut vuosikymmenet saunalenkki, siis tuo kiekurainen lenkkimakkaran sukulaispoika jonka yhden version olemme jo aiemmin arvostelleet täällä mutta nyt on aika tuoda kilpailevia merkkejä esille: Tänä mukavana maaliskuun tilipäivän vapaana lauantai-iltana kotkan kaupungista prismasta tarttui makkarahyllystä kivikylän iloisen beigen värinen saunalenkki messiin, pitäähän sitä kokeilla kun hintakin oli kerrassaan ällistyttävä vain 1,69 euroa pussi. Onkohan se ihan täyttä tavaraa, noin halpa hinta? Eikun kokeilemaan siis!

Kotosalla saunan jälkeen avattiin pussi uteliaina, siinä oli kunnon kiekuralla vaalean ja lihaisan näköinen makkarapötkö täydet 400 grammaa, leikataan puolet ja lämmitetään uunissa. Tuote vaikuttaa jo ennakkoon tuhdilta ja tanakalta, pötkö katkeaa rapeasti rusahtaen kylmänä käsin kokeiltuna joten poikki ja uuniin.
Paistetaan normaali 20-30 minuuttia korkealla teholla: Väriä kertyy hitaasti mutta tasaisesti, ulkosivu poksahtaa iloisesti hymyilemään ja valmista, pöytään ja sinapit hunnuksi.
makkara leikkaantuu rapeasti, haarukointitarkastelussa rasvaa ei tule ollenkaan ulos ja seos on vaaleaa: Maistetaanpa: Ensireaktio vahvistaa visuaalisen ennakon eli tämä on todellakin kuivaa seosta, tuhtia ja lihaista purtavaa: Maku on miellyttävän pehmeä ja vähäsuolainen, aito puhtaan oloinen seos. Lihaisuutta löytyy yllättävän mukavasti, mikä on yllättävää sillä saunalenkit ovat yleensä sekä hiukan jauhoisia ja kosteita seokseltaan, mutta tämä on kaukana siitä.
Mausteita ei ole lähdetty pahemmin tähän ymppäämään perustasoa enempää, mutta miksi pitäisikään kun makkaran pohjamaku on miellyttävän raikas ja puhdas? Kyytipoikana meillä on pelkkää rasilaisen valkosipuli-hapankaalia ja vaaleaa auran sinappia, molemmat korostavat yksinkertaisuuden harmoniaa lautasella makuhermoja hemmotellen.
Kaikenkaikkiaan yllätys on positiivinen: Hintaan nähden tämä saunalenkki on todella laadukas ja hintansa arvoinen syötävä kaikin puolin, tuhtia ja täyttävää purtavaa, pussista jäi puolet paistamatta kun ei mahtunut yksinkertaisesti masuun enempää tavaraa. Ruokaisaa!
Kivikylän makkaratehdas on jälleen tuonut markkinoille laatutietoisesti hyvän ruokamakkaran, joka puolustaa hyvin ansiokkaasti vanhankansa saunalenkin mainetta. Minkä muinainen kiekura-saunalenkki aikoinana aloitti suomessa, on nyt saanut hyvää jatkoa.
Neljä pistettä viidestä täydellä vatsalla, lisää tälläisiä edullisia laatumakkaroita kiitos!

Syöpötteli Jussipoika.

perjantai 24. helmikuuta 2012

HELMIKUUN MAKKARA

pippurinen juttu!

JUUSTO-PIPPURIKABANOSSI HK, 400g

YKSI harvinaisuus vahvasti maustettujen makkaroitten--tai ainakin kohtalaisesti sellaisten--joukossa on chilien ja muiden poisjättö ja keskittyminen pelkkään pippurilla kuorruttamiseen. HK on tehnyt näin ja yhdistänyt ihan tavallista suomalaista mustapippuria tälläkertaa kekseliäästi juuston kanssa. Pitihän se korjata paketti HK:n väreillä koristellusta altaasta ja testata tämä myös, kun vastaavaa pelkkää pippuri-juustoviristysä ei muistin mukaan ole tullut syötyä.
Pojat paketista ja ulkonäkö on täysin kabanossin kuohkean normaalin näköinen, muheva makkaraseos pullistelee kuorissa HK:n tapaan eikä erotu muista sisaristaan. Pippurinen tuoksahdus tosin leyhähtää heti paketin avauksessa.
Laitetaan kuumaan uuniin: Tekniikkana käytämme ensin 15 min täysillä 250 astetta ja sitten lämpö tiputetaan nollaan ja annetaan hautua toiset 15 minuuttia. Puolentunnin jälkeen uunista alkaakin kuulua ihanaa poksahtelua kun pojat heräävät syöntikuntoon: Ihana juusto tuoksu alka ajo leijailla luukkujen välistä, vienosti ja hitaasti.
Makkarat ulos uunista: Paistotulos on Kabanossin kaavan mukainen, mehevä ja muheva, runsaasti ruskistunut mutta kostea. Kabanossia on todella vaikeaa paahtaa rutikuivaksi, senverran hyvin makkaran rasvatasapaino on koostettu tehtaalla.
Katamme aterian johon tulee nyt lohkoperunoita paprikalla höystettynä,vedessä keitettyä parsakaalia ja punakaalia purkista (saksalaista) sinapiksi laitetaan mietoa vihreää Auraa.
Leikataan: Purskahdus ja juustot tulevat tervehtimään, pippurinen höyry kohoilee kutkuttavasti nenälle. Makkara leikkaantuu sopuisasti ja vaikka seos on kosteaa juuston takia pala säilyttää ryhtinsä eikä mene muusiksi. Makunautinto onkin sitten erikoinen: Emmental-juusto pukkaa itsensä ensi esille, missä pippuri? hetken pureskelun jälkeen taka anousee maukas ja poltteinen pippurin hohto, nopeasti mutta sopivasti sitten pysähtyy ettei liikaa korvenna. Juusto ja pippuri ovat sovussa keskenään, makunautinto on tasapainoinen ja hyvä.
Itse liha on laadukasta ja puhtaan makuista, seos tukevaa mutta kosteaa syödä. Liha, juusto ja pippuri ovat tasapainossa, pippuri tulee kohteliaasti takaa esille kuin paraatiovista lopuksi.
Kyllä, tämä on hintansa arvoinen ruokamakkara ja grillituote: Kuka tykkää pippuriruoista muutekin kuten meikäläinen tuppaa rankkaamaan tämän makkaran yhdeksi lemppareistaan helposti. Tämän makkaran metafyysinen olemus on yksinkertainen, pippurilla kohotettu juustoherkku jossa osaset eivät lyö toisiaan korville eivätkä astu toistensa tonteille.Toimii!
Nielaisen viimeisen palasen ja otan Olvin Harkko-olutta päälle, suosittelen maistamaan, erittäin hienoa humaloitua palanpainiketta.
Kyllä HK on ihan kelpo makkaran luonut, tätä ostan kun tekee pippurimakkaraa mieli.Tulemme testamaan vielä muitakintämän alueen makkaroita. HK saa kiitokset maustemakkaroitten kirjon laajentamisesta tällä oivalla pikku keksinnöllä.
Pisteitä voi tälle helmikuun makkaralle siis antaa huoletta 4.

maanantai 2. tammikuuta 2012

UUDENVUODEN MAKKARA 2012

Bratwurst ranskalaisittain! Dulano Franchkriche Bratwurst 35o G

UUDENVUODENYÖNÄ on tapana suomalaisen saunalenkin jälkeen juosta pakkasessa kulkusillaan saunan ympäri, tässä tapauksessa rivitalon ja sitten mennä sisälle uunin luo kurkistamaan uunin luukusta mitä uusivuosi tuo tullessaan: Nyt sieltä näkyi aattoiltana hyvissä ajoin ennen keskiyön raketiinpauketta neljä hoikkaa ja tyylikästäpippuripintaista vaaleaa kaverusta, eli bratwursteja jälleen, mutta onko sittenkään tavallisia??

Avataan uuninluukku ja otetaan hieman tekoaurinkoa saaneet makkaraiset lautaselle ja uudenvuodenpöytään minkä yllä soi Deep Purplen Highway Star ja kumppanit. Punkkuna on etelä-afrikan Ostrich Landing, aavikon polttamien rypäleitten herkullinen mausteinen ja paahteinen maku, kokeilkaapa!
Sinappia, Maille -tehtaan lasipurkista Dijonia päälle: tarkempi tutkimus paljastaa että olemme saaneet uudenvuoden-makkaraksi saksalaisen Dulanon tuottamia Franchkriche-Bratwursteja, eli ranskalais-tyyppisiä bratwurst-makkaroita! Ranskalaisetkin siis ymmärtävät jotakin elämän päälle! Kuormataan uudenvuoden tapaan perunasalaattia ala Forssa messiin niin primitiivinautinto on valmis alkamaan:
No, ruvetaan syömään: Nämä ranskalaistyyppiset poikaset ovat hoikkia, tummien pippurijyvästen kauttaaltaan kultaamia ja siispä pala poskeen ja makuhermoja kuulemaan:
Tuoksu on ihanan mausteinen, ja niin on myös maku joka irtoaa kuivahkosta seoksesta nopeasti ja yllättävän laajasti: Vahvaa maustepippuria, yrttejä ja hieman makeaa sivumakua--- yllättävän maistuvaa ja kielenkannoilla viipyilevää aromia. Maku on todella tukeva mausteisuudessaan ja paahteinen ateläafrikan punaviinikin sopii siihen loistavasti.Onpas ranskanmaalla osattu laittaa ikiomaa versiota bratwurstista, ja saksalainen tehdas on hyvin kopioinut tyylin tähän makkaraan. Tosin täytyy rehellisesti tunnustaa että ihka-aitoja ranskassa tehtyjä bratwursteja ei ole tullut itse syötyä, mutta jos tämä saksalaiskopio oli lähellekään samanlainen niin kyllä kelpaa!
Jälkimaku viipyy suussa aterian jälkeen pitekään, maustepippuri on imeytetty tosi hyvin makkaraseokseen joka on tllättäävn tasainen vaikka nuo pippurinpalat siellä seassa pyörivätkin.
Hintaa paketilla on lidlin tapaan vain se noin 2,50 euroa eli viiitisentoista vanhaa suomalaista markkaa kannattaa käyttää kyllä ehdottomasti tähän makkaraan.

Tumma Munchener-tyyppinen olut on toinen ehdoton kyytipoika, sitähän voi näin uudenvuoden-aattona nauttia muutenkin ruoan ystävät.

UUSIVUOSI 2012 on alkanut. Toivotaan siitä vieläkin parempaa makkaravuotta, jos kaikki maailman johtajat kokoontuisivat grillamaan kimpassa iltanuotiolla loppuisi sodat ja nälänhätäkin hetkessä, asekauppa lopetettaisiin ja makkaratuotanto olisi ihmiskunnan pääalana.
Kuulostaako kauhealta? Totuus voisi olla joskus yksinkertainen...mualima on niin hullu paikka nääs!