herkku-erikoisuus:
JOULUMAKKARA
Perniön liha oy salo, joulumakkara 350 g
Rusinoita joulupullassa, glögissä mutta entä makkarassa? Niin, ihan vakavalla naamalla ja oikeasti, grillimakkarassa! Ensireaktio on että nyt on makkaramestari pahasti glögissä mutta eipä suinkaan, nimittäin testasimme kokonaan uudenlaisen makkaraherkun, pienen perniöläisen makkaratehdas oy:n jouluherkun, virallisen joulugrillimakkaran.Paketti satuui käsiimme espoolaisesta K-kaupasta.
paketti on söpön vihreä ja siinä on keltainen pyöreä makkaratehdas oy:n pyöreä logo ylimmäisenä, musta-valkoinen juna-aseman romanttinen valokuva alla ja sitten keltainen tuoteselostelappu . Jostakin syystä kuva on visiiin helsingistä ja etiketissä viittaus "helsinkiläiseen makkaraan" mikä lie aivoitus.
No, emme jääneet maantiedettä enempää pohtimaan vaan testaamaan: Paketista tallusteli lautaselle 4 pienempää, iloisen tummaa pötköä joista tuoksahtaa siirappinen tuoksu. Pojat pannulle ja uuniin: Tulokseksi saatiin kevyesti hikoilevia, pehmeästi tummuvia ja pullistuvia poikasia, joista lähtee kevyen maltainen tuoksu: makkaran koostumus on niin tiivistä, etteivät ne juuri räjähtele kuumennettaessa, vain iloisesti jodlaten sihisevät paistossa.
Valmiit pojat lautaselle ja koeleikkaus: Liha on tässä juhlamakkarassa kuivaa, rasvaa on vain nimeksi ja leikatessa paljastuvat mustat pilkut sisältä: Vasta maistaminen todistaa asian, ne ovat ihan oikeita rusinoita! Ensi-ihmetyksen jälkeen mutusteltaessa epäluulon ilme katoaa vähitellen kasvoilta: Kuka lie keksinyt, mutta sulaneet rusinat sopivat ihmeen hyvin tumman makkara sekaan ja mausteeksi, ne antavat suorastaan hienostuneen pikantin säväyksen, verrokkina on ikäänkuin paisetttun kalkkuna ja luumut sisällä! Ei yhtään hullumpi idea makkaramestarilta Perniöstä, tosiaan! merkillinen aivoitus on tuottanut hyvän elämyksen: Liha on itsessään tummaa ja hyvin maustettua, tässä on käytetty myös pippureita ja siirappia kuten tuoteselosteessa onkin jo sanottu.
Otamme kyytipojaksi ehdottomasti tummaa Olvin olutta tälle, ja valkosipuli-hapankaali sopii kuin nyrkki silmään tälle aterialle. Makkaran moniluonteisuuden takia tämän voi nauttia puhtaasti pelkän vaalean sinapin, valkosipuli-hapankaalin, kurkkujen ja Oluen kera.
Tätä voisi myös ajatella joulupöytään hyvin grillattuna muiden perinteisten jouluherkkujen sekaan piristämään lisää juhlapöytää.
Hyvin erikoinen löytö ja makukokemus, mutta ennakkoluulottomuus on jälleen ottanut voiton makkaran maailmassa. Tätä kelpaa joulun piristeenä nauttia, on aika juhlan.
Pisteitä 4/5 erinomaisesta oivalluksesta.
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
torstai 4. marraskuuta 2010
KUUKAUDEN MAKKARA: WILHELM BBQ
Jet-set tyyliin hot-rod maustein
ATRIA WILHELM BBQ
Vanha huoltomies höristää korviaan kuullessaan sanan BBQ. Brigitte Bardot"n siskoko? Eijei, paljon parempaa, Atrian kansallisen makkarakonsernin uutuustuote ja uutta eksotiikkaa suomalaiseen makkarapöytään. Atria on kuulostellut muuttuvaa mualimaa ympärillään ja laittanut arkkikilpailijansa Kabanossin viimeaikojen kujeet muistiin. Atrian yöllisissä salaisissa makkaratehtaan kehitystyöryhmän valvojaisissa on päädytty kovassa kisassa uuteen maustemaalilmaan: Barbeque-maustetyylittelyyn, hip-hop-jetset-suurenmualiman makkaralinjaukseen!
Makkarat on puettu härnäävään muoviseen juhlapukuun ja päällä on kutsuva BBQ-tunnus herättämässä huomiota. Paketti ostoskärryyn ja vaimoa hoputtaen kassan kautta kotiin.
On perjantai-ilta, vain sinä, sauna ja BBQ. Ja Olvi taustalla, tietty.
Kiuas ottaa metallisen paistopussiin vastaan hyväillen ja halaillen, ja siellä sisällä BBQ-nelikko alkaa paistua ja luoda tunnelmaa saunaosastolle: Vähän ajan päästä suloinen mausteinen tuoksu alkaa vallata ilmanalaa saunaosastolla, on pakko laskea tuota muhevaa pussista pulpahtelevaa höyryä vähän pukuhuoneen jäähdyttelyn puolellekin.
Kun käymme sitten juhlapöytään, avautuu paketista vaaleahko kvartetti jolla on pieni mukava hiki pinnassaan, jo paketista otettu vaalea väri on tässä otoksessa säilynyt ja rasvaa hikoilee sieltä täältä kuoren välistä, suurempia räjähdyksiä pussissa ei tapahtunut.
Kuori kestää hyvin tätäkin haudutusta ja leikkaamme palasen ja tarkistamme tuloksen:
Hienosyinen seoskokoomus (ei saulin) paljastaa tukevan lihapitoisuuden ja mausteseos tuoksahtaa mukavasti heti nenään.
Maku on hienostuneen tasajakoinen ja mausteseos on jokaiselle sopivan maukas, ei liian tulinen vaan keskieurooppalainen: Muhevuutta ja laaja-alaisuutta löytyy ja maku on pirteä.Makkaramestari on selkeästi hakenut laajempaa yleisöä tulisille kilpaijoille, jotka tykkäävät maustetusta makkarasta mutta ei liian tulisesta kuitenkaan.
Makkara on herkullinen ja mausteitten kirjo tasapainoisesti viritetty.
Oikein mukava syömiskokemus kun haetaan saunavieraalle sopivaa eksottisempaa, mutta kuitenkin jokaisen syötävää mausteista makkaraa.
Lisukkeeksi tähän hillittyyn tulisuuteen sopii vahva Colemans sinappi joka tukee tulisempaa makunystyrää BBQ:n korotukseksi ja runsaasti valkosipulikurkkuja, hapankaalia ja hillosipulia. Vihersalaattia pehmikkeeksi lisäksi,paprika-sipuli-tomaatti kuorrutuksella.
Tämä makkara tykkää lisukkeista lautasella joten niitä sille paljon.
Perunoita voi myös laittaa ja pariisinpotut ovat kotonaan mietoina sellaisina tässä.
Naatitaan!
ATRIA Onnittelee savolaista makkarakerhoa virallisesti seuraavalla viestillään:
"Tervehdyksemme ja onnittelumme seuranne 1-vuotismerkkipaalun saavuttamisesta!
Viitoittakoon ensimmäisen vuoden pyyteetön työnne myös tulevien vuosien toimintaanne!
Makkara,suomalaisen ruokakulttuurin aateli (kotisivujanne lainaten)ansaitsee tulla kohdelluksi sillä positiivisuudella ja intohimolla , mitä kerhonne on osoittanut"
Parhain terveisin Atria-makkaroiden puolesta
Kaisa Kerttula
ATRIA WILHELM BBQ
Vanha huoltomies höristää korviaan kuullessaan sanan BBQ. Brigitte Bardot"n siskoko? Eijei, paljon parempaa, Atrian kansallisen makkarakonsernin uutuustuote ja uutta eksotiikkaa suomalaiseen makkarapöytään. Atria on kuulostellut muuttuvaa mualimaa ympärillään ja laittanut arkkikilpailijansa Kabanossin viimeaikojen kujeet muistiin. Atrian yöllisissä salaisissa makkaratehtaan kehitystyöryhmän valvojaisissa on päädytty kovassa kisassa uuteen maustemaalilmaan: Barbeque-maustetyylittelyyn, hip-hop-jetset-suurenmualiman makkaralinjaukseen!
Makkarat on puettu härnäävään muoviseen juhlapukuun ja päällä on kutsuva BBQ-tunnus herättämässä huomiota. Paketti ostoskärryyn ja vaimoa hoputtaen kassan kautta kotiin.
On perjantai-ilta, vain sinä, sauna ja BBQ. Ja Olvi taustalla, tietty.
Kiuas ottaa metallisen paistopussiin vastaan hyväillen ja halaillen, ja siellä sisällä BBQ-nelikko alkaa paistua ja luoda tunnelmaa saunaosastolle: Vähän ajan päästä suloinen mausteinen tuoksu alkaa vallata ilmanalaa saunaosastolla, on pakko laskea tuota muhevaa pussista pulpahtelevaa höyryä vähän pukuhuoneen jäähdyttelyn puolellekin.
Kun käymme sitten juhlapöytään, avautuu paketista vaaleahko kvartetti jolla on pieni mukava hiki pinnassaan, jo paketista otettu vaalea väri on tässä otoksessa säilynyt ja rasvaa hikoilee sieltä täältä kuoren välistä, suurempia räjähdyksiä pussissa ei tapahtunut.
Kuori kestää hyvin tätäkin haudutusta ja leikkaamme palasen ja tarkistamme tuloksen:
Hienosyinen seoskokoomus (ei saulin) paljastaa tukevan lihapitoisuuden ja mausteseos tuoksahtaa mukavasti heti nenään.
Maku on hienostuneen tasajakoinen ja mausteseos on jokaiselle sopivan maukas, ei liian tulinen vaan keskieurooppalainen: Muhevuutta ja laaja-alaisuutta löytyy ja maku on pirteä.Makkaramestari on selkeästi hakenut laajempaa yleisöä tulisille kilpaijoille, jotka tykkäävät maustetusta makkarasta mutta ei liian tulisesta kuitenkaan.
Makkara on herkullinen ja mausteitten kirjo tasapainoisesti viritetty.
Oikein mukava syömiskokemus kun haetaan saunavieraalle sopivaa eksottisempaa, mutta kuitenkin jokaisen syötävää mausteista makkaraa.
Lisukkeeksi tähän hillittyyn tulisuuteen sopii vahva Colemans sinappi joka tukee tulisempaa makunystyrää BBQ:n korotukseksi ja runsaasti valkosipulikurkkuja, hapankaalia ja hillosipulia. Vihersalaattia pehmikkeeksi lisäksi,paprika-sipuli-tomaatti kuorrutuksella.
Tämä makkara tykkää lisukkeista lautasella joten niitä sille paljon.
Perunoita voi myös laittaa ja pariisinpotut ovat kotonaan mietoina sellaisina tässä.
Naatitaan!
ATRIA Onnittelee savolaista makkarakerhoa virallisesti seuraavalla viestillään:
"Tervehdyksemme ja onnittelumme seuranne 1-vuotismerkkipaalun saavuttamisesta!
Viitoittakoon ensimmäisen vuoden pyyteetön työnne myös tulevien vuosien toimintaanne!
Makkara,suomalaisen ruokakulttuurin aateli (kotisivujanne lainaten)ansaitsee tulla kohdelluksi sillä positiivisuudella ja intohimolla , mitä kerhonne on osoittanut"
Parhain terveisin Atria-makkaroiden puolesta
Kaisa Kerttula
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
MAKKARAKERHO 1-VUOTTA!
Paljon onnea vaan ! paljon makkaroita vaan!
SAVOLAINEN MAKKARAKERHO 1-VUOTISSYNTTÄRIT
Tässä ohessa julkaisemme vapaasti kaikkien synttäri-onnitteluja loppuvuoden ajan, voit laittaa omasi vartavasten avattuun topikkiin tällä palstalla. Tulin näin ja söin!
Makkara-agentti Jussi.
SAVOLAINEN MAKKARAKERHO 1-VUOTISSYNTTÄRIT
Maamme kulinaristisia kohtaloita ja koko ihmiskunnan ruokailutottumuksiin vaikuttanut savolainen makkarakerho täyttää tänään, 13.lokakuuta tasan 1 vuoden. Menestys on ollut huikeaa, jäseniä on pitkälle toista sataa ja lukijoita tuhansia, aktiivisia kirjottelijoita mukava joukko ja kannatus suurempi kuin pääoppositiopuolueella. herkullisia makkaratestejä ja ruokavinkkejä on saatu tasaiseen tahtiin niin juhannusjuhlilta kuin joulun tiimoilla.
Kerho on yhdistänyt kansallisuuksia ja vatsalaukun kautta on edistetty maailmanrauhaan nobelin palkinnon arvoisesti. Merkkipäivän johdosta Chilen valtio on nostanut maan alla jumissa olleet kaivosmiehetkin maan pinnalle jotta ehtivät makkarakauppaan juhlan kunniaksi ja muitakin kansainvälisiä huomionosoituksia on saatu.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin valtakunnallisena yhdistyksenä ja jatkaa vaikuttamista seuraavalle vuosituhannelle ihmisen ja makkaran symbioosin kehittämistä. Kiitämme tähänastisista kirjoituksista ja jäsenistä, tämä on todella avoin yhteisö koko ihmiskunnalle!Tässä ohessa julkaisemme vapaasti kaikkien synttäri-onnitteluja loppuvuoden ajan, voit laittaa omasi vartavasten avattuun topikkiin tällä palstalla. Tulin näin ja söin!
Makkara-agentti Jussi.
perjantai 8. lokakuuta 2010
LOKAKUUN MAKKARA: WURSTI GRILLIMAKKARA
Vaatimattomuus kaunistaa ja maistuu sitäpaitsi vielä ihan hyvälle
WURSTIN A-LUOKAN GRILLIMAKKARA
Pienehkö kotimainen makkarateollisuuden edustaja on Wursti-merkkinen grillimakkara, jonka poimimme Espoolaisen K-kaupan hyllystä: Paketti ei keimaile ulkonäöllään vaan on vaatimattoman oloinen vakuumi jossa on yksinkertaistettu punainen logo ja pieni tuoteselostelappu. Tehdas ei ole lähtenytkään haastamaan suuria alan taloja värikkäillä julkaisuilla eikä mitenkään yrittämään suurta visuaalista huomionottoa kaupassa, makkaratalo nojaa tuotteeseensa vakaasti ja pitihän se avat ja tarkistaa mitä ujo poika kertoo.
Makkara on vaatimattomasta pakeistaan kaivettuna hyvin vaalea ja ohutkuorinen, joten eikun uuniin vaan ja odottamaan mitä sitten saadaan.
+200 astetta ja puolisen tuntia tuotti mielenkiintoisen tuloksen: Vaaleus ennakoi vähäistä rasvaisuutta, ja tähän makkaran kita ammollaan tervehtivät leikkausviillot viittasivatkin: Pehmeä lihaisuuden hönkäys uunista tulvahti miellyttävästi vastaan. Makkarat eivät olleet päästäneet rasvaa juuri ollenkaan allensa uunissa, ja kuori oli voimakkaan paistunut.
Leikkaaminen poksautti mukavasti kuoren eli rapeutta löytyy, rasva ei vieläkään puske läpi.
Liha leikkaantuu juohevasti ja se on vähärasvaista, hyvin vaaleaa paistamisenkin jälkeen.
Haarukan nosto viiksien alle ja maisto: Maku on poikkeuksellisen rauhallinen, puhdas ja miellyttävä, pehmoinen lihaisuus tulvahtaa mukavasti kielelle olematta provosoiva. Niinsanotusti kiva makkara syödä, puhtaan ja maukkaan oloinen. Tässä tyypissä ei ole pyrittykään voimakkaasti eikä mihinkään korostettuun teemaan, vaan maku on todellakin miellyttävän tasainen, viileä ja suorastaan lihaisan raikas.Tämä veijari on omalla makutavallaan ujo,pikkunätti mutta maukas.Makuelämys korostaa jo visuaalisesti saatua kokonaiskuvaa:
Vaatimattomasti esittäytyvä, mutta maukas ja rauhallisen tunteen tuova kokonaisuus.
Kyytipoikana hänelle täytyy saada harmonista vihreää salaattia, vähän pikkelsiä ja hyvin vaaleaa sinappia.Suositellaan stressistä toipuville ja sisäistä rauhaa hakeville.
Tämä makkaraperheen "Ujo poika" lunastaa täydet 4 pistettä ja paikan harmonisten, työviikon päättymisen jälkeisten sauna-perjantai-iltojen lautasille: Tämä on viihtyisä ja auvoisa toveri.
WURSTIN A-LUOKAN GRILLIMAKKARA
Pienehkö kotimainen makkarateollisuuden edustaja on Wursti-merkkinen grillimakkara, jonka poimimme Espoolaisen K-kaupan hyllystä: Paketti ei keimaile ulkonäöllään vaan on vaatimattoman oloinen vakuumi jossa on yksinkertaistettu punainen logo ja pieni tuoteselostelappu. Tehdas ei ole lähtenytkään haastamaan suuria alan taloja värikkäillä julkaisuilla eikä mitenkään yrittämään suurta visuaalista huomionottoa kaupassa, makkaratalo nojaa tuotteeseensa vakaasti ja pitihän se avat ja tarkistaa mitä ujo poika kertoo.
Makkara on vaatimattomasta pakeistaan kaivettuna hyvin vaalea ja ohutkuorinen, joten eikun uuniin vaan ja odottamaan mitä sitten saadaan.
+200 astetta ja puolisen tuntia tuotti mielenkiintoisen tuloksen: Vaaleus ennakoi vähäistä rasvaisuutta, ja tähän makkaran kita ammollaan tervehtivät leikkausviillot viittasivatkin: Pehmeä lihaisuuden hönkäys uunista tulvahti miellyttävästi vastaan. Makkarat eivät olleet päästäneet rasvaa juuri ollenkaan allensa uunissa, ja kuori oli voimakkaan paistunut.
Leikkaaminen poksautti mukavasti kuoren eli rapeutta löytyy, rasva ei vieläkään puske läpi.
Liha leikkaantuu juohevasti ja se on vähärasvaista, hyvin vaaleaa paistamisenkin jälkeen.
Haarukan nosto viiksien alle ja maisto: Maku on poikkeuksellisen rauhallinen, puhdas ja miellyttävä, pehmoinen lihaisuus tulvahtaa mukavasti kielelle olematta provosoiva. Niinsanotusti kiva makkara syödä, puhtaan ja maukkaan oloinen. Tässä tyypissä ei ole pyrittykään voimakkaasti eikä mihinkään korostettuun teemaan, vaan maku on todellakin miellyttävän tasainen, viileä ja suorastaan lihaisan raikas.Tämä veijari on omalla makutavallaan ujo,pikkunätti mutta maukas.Makuelämys korostaa jo visuaalisesti saatua kokonaiskuvaa:
Vaatimattomasti esittäytyvä, mutta maukas ja rauhallisen tunteen tuova kokonaisuus.
Kyytipoikana hänelle täytyy saada harmonista vihreää salaattia, vähän pikkelsiä ja hyvin vaaleaa sinappia.Suositellaan stressistä toipuville ja sisäistä rauhaa hakeville.
Tämä makkaraperheen "Ujo poika" lunastaa täydet 4 pistettä ja paikan harmonisten, työviikon päättymisen jälkeisten sauna-perjantai-iltojen lautasille: Tämä on viihtyisä ja auvoisa toveri.
perjantai 3. syyskuuta 2010
KUUKAUDEN MAKKARA SYYSKUU
ATRIA WILHELM VALKOSIPULI-SINIHOMEJUUSTO
Ranskalaisesta kellarista pitopöytään
Juustomakkaroitten valtakauden alettua hurmuliskojen jurakauden päätyttyä vuonna 5 miljuunaa ennen ajanlaskun alkua ranskanmaalla keksittiin, että hometta voidaan käyttää hyödyllisesti juuston hapatuksessa.Ranskan vallankumouksen suurin saavutus oli tämän ranskassa kehitetyn sinihomeisen juuston kytkeminen makkaraan, josta Ludvig 16. jälkeläiset paettuaan vallankumousta savoon asti toivat iisalmelle Atrian tehtaille uuden makkaralajikkeen:Sinihomejuusto-makkaran.
Aivan noin tietenkään historia ei taaskaan mene, mutta Atrian tehtaan makkaramestarin saatua mehevän vinkin keskeisestä euroopasta valmisti meille aidon sinohomejuusto-makkaran ja lätkäisi siihen päälle vielä valkosipulia, syntyi Wilhelm-aitolihansyöjien sinihome-valkosipulijuustomakkara. Taidatkos tuon toistaa yhtä lahjakkaasti peräkanaa häh?
Paistossa tuoksujen suuri kategoria vapautuu grillistä ilmoille jo heti paiston alussa, sillä makujen pakkauma on niin suuri: Pelkkä sinihomejuusto riittäisi täyttämään ilmanalan sydäntä hellivillä tuoksuillaan, mutta tämä on sitä jotakin yhdistelmien yhdistelmää: Moniavioisuutta kertalaakista makkaran liitossa!
Wilhem paistuu maltillisemmin kuin pahin markkinoitten kilpailijansa kabanossi, ja Atria onkin kyennyt taitavalla strategiallaan luomaan itsensä valtakunnan toiseksi suureksi myyntimerkiksi perinteisen kabanossin ohessa, Järvisuomen portin lyödessä kiilaa suurten välissä: Vähitellen Wilhem saa väriä grillissä ja suostuu tulemaan ulos ujosta kuorestaan heläyttäen makujen ja hajujen koko kirjon täyttäen koko grillaustilan: Lopputulos on ns. massamakkaralle kyllä varsin kiitettävä, vaikka kyseessä on valtamerkki on se laadulla silti tehty.
Makkara leikkaantuu rapeasti eikä nestettä ole liikaa, sinertävä juusto tihkuu herkullisesti valuskellen jostain syvyyksistä, valkosipulin tuore tuoksu pukkaa välittömästi perään.Kuori on sopivan ohut, mutta riittäävän sitkeä. Massa kestää kovemmankin paiston makkarasaunassa hajoamatta kättelyssä.Maku on varsin juustoinen ja sinihomeinen, mutta se antaa kuitenkin takaa-alalla vuoroaan kyselevälle valkosipulille tilaa ja sipulinen elämys tulvahtaa kohteliaasti pääesiintyjän, sinihomejuuston kantapäillä täydentäen makujen aarian. Tässäkohtaa monella kilpailijalla pettää rasvan taju, ja herkku yleensä pursuaa infernaalisen infarktisesti laardia jonka kohtalon Atrian makkaramestari on onnistunut tuhdista sisällöstä huolimatta kuitenkin välttämään, ja luomaan keskieurooppalaisen hyvin ranskalaisen ruokamakkaran, joka kelpuutta kuivan patonginkin seurakseen ilman protesteja.
Tuote on tasapainoisen harkittu, runsasmakuinen - ja lihainen olematta kuitenkaan varsinainen rasvan toiveitten tynnyri, pysyen makujen ja lihaisuuden teemoissa syöjänsä parissa.
Tietenkin paketissa lukee aivan muuta rasvaprosentin kohdalla mitä kieli kertoo, mutta kerrankos elävä kieli ja makkaramieli on eri mieltä elintarvikeviraston kuivien konsulttien kanssa?
Pisteitä 4/5 ja ensijaiset kehut suuren talon onnistumisesta ns. massatuotannon pahimpien virheitten välttämisessä.Kun oma elämä tuntuu olevan usein pelkkää virhettä, on oikeus saada lautaselleen vastakohtaa oman sielun karikoista. Ja kun oma elämä tuntuu täydelliseltä, voi kaikesta aikaisemmasta pahasta silloin syyttää makkaraa. se kestää sen, koska on ihmisen paras kaveri.
Ranskalaisesta kellarista pitopöytään
Juustomakkaroitten valtakauden alettua hurmuliskojen jurakauden päätyttyä vuonna 5 miljuunaa ennen ajanlaskun alkua ranskanmaalla keksittiin, että hometta voidaan käyttää hyödyllisesti juuston hapatuksessa.Ranskan vallankumouksen suurin saavutus oli tämän ranskassa kehitetyn sinihomeisen juuston kytkeminen makkaraan, josta Ludvig 16. jälkeläiset paettuaan vallankumousta savoon asti toivat iisalmelle Atrian tehtaille uuden makkaralajikkeen:Sinihomejuusto-makkaran.
Aivan noin tietenkään historia ei taaskaan mene, mutta Atrian tehtaan makkaramestarin saatua mehevän vinkin keskeisestä euroopasta valmisti meille aidon sinohomejuusto-makkaran ja lätkäisi siihen päälle vielä valkosipulia, syntyi Wilhelm-aitolihansyöjien sinihome-valkosipulijuustomakkara. Taidatkos tuon toistaa yhtä lahjakkaasti peräkanaa häh?
Paistossa tuoksujen suuri kategoria vapautuu grillistä ilmoille jo heti paiston alussa, sillä makujen pakkauma on niin suuri: Pelkkä sinihomejuusto riittäisi täyttämään ilmanalan sydäntä hellivillä tuoksuillaan, mutta tämä on sitä jotakin yhdistelmien yhdistelmää: Moniavioisuutta kertalaakista makkaran liitossa!
Wilhem paistuu maltillisemmin kuin pahin markkinoitten kilpailijansa kabanossi, ja Atria onkin kyennyt taitavalla strategiallaan luomaan itsensä valtakunnan toiseksi suureksi myyntimerkiksi perinteisen kabanossin ohessa, Järvisuomen portin lyödessä kiilaa suurten välissä: Vähitellen Wilhem saa väriä grillissä ja suostuu tulemaan ulos ujosta kuorestaan heläyttäen makujen ja hajujen koko kirjon täyttäen koko grillaustilan: Lopputulos on ns. massamakkaralle kyllä varsin kiitettävä, vaikka kyseessä on valtamerkki on se laadulla silti tehty.
Makkara leikkaantuu rapeasti eikä nestettä ole liikaa, sinertävä juusto tihkuu herkullisesti valuskellen jostain syvyyksistä, valkosipulin tuore tuoksu pukkaa välittömästi perään.Kuori on sopivan ohut, mutta riittäävän sitkeä. Massa kestää kovemmankin paiston makkarasaunassa hajoamatta kättelyssä.Maku on varsin juustoinen ja sinihomeinen, mutta se antaa kuitenkin takaa-alalla vuoroaan kyselevälle valkosipulille tilaa ja sipulinen elämys tulvahtaa kohteliaasti pääesiintyjän, sinihomejuuston kantapäillä täydentäen makujen aarian. Tässäkohtaa monella kilpailijalla pettää rasvan taju, ja herkku yleensä pursuaa infernaalisen infarktisesti laardia jonka kohtalon Atrian makkaramestari on onnistunut tuhdista sisällöstä huolimatta kuitenkin välttämään, ja luomaan keskieurooppalaisen hyvin ranskalaisen ruokamakkaran, joka kelpuutta kuivan patonginkin seurakseen ilman protesteja.
Tuote on tasapainoisen harkittu, runsasmakuinen - ja lihainen olematta kuitenkaan varsinainen rasvan toiveitten tynnyri, pysyen makujen ja lihaisuuden teemoissa syöjänsä parissa.
Tietenkin paketissa lukee aivan muuta rasvaprosentin kohdalla mitä kieli kertoo, mutta kerrankos elävä kieli ja makkaramieli on eri mieltä elintarvikeviraston kuivien konsulttien kanssa?
Pisteitä 4/5 ja ensijaiset kehut suuren talon onnistumisesta ns. massatuotannon pahimpien virheitten välttämisessä.Kun oma elämä tuntuu olevan usein pelkkää virhettä, on oikeus saada lautaselleen vastakohtaa oman sielun karikoista. Ja kun oma elämä tuntuu täydelliseltä, voi kaikesta aikaisemmasta pahasta silloin syyttää makkaraa. se kestää sen, koska on ihmisen paras kaveri.
lauantai 7. elokuuta 2010
Makuliha;Salarakkaita ja Chigoloita
Männä viikolla allekirjoittanut tutuistui noihin parisuhteessa elävältä kiellettyihin juttuihin niiden sallitussa muodossa;Grillimakkarana.
Makulihan Salarakas on tomaatti-juusto-yrttimakkara joka ei taatusti jätä juuston ja tomaatin ystäviä ,kuten allekirjoittanut, kylmäksi. Koostumukseltaan erittäin tasainen,täyteläinen ja lihaisa tuote joka jo ensi haukkauksella tuo täyden maun suuhun. Salarakkaassa on kuitenkin visuaalisestikin selkeästi havaittavissa tuo tomaatti ja juusto,ne siis ihan silmällä voi erottaa eivätkä ne ole vain tekstinä pakkausselosteessa.
Nimi on siinä kohtaa osuva, että kyllähän nämä salassa täytyy syödä, varsinkin jos paikalla on muita makkaroiden ystäviä. Senverta laadukas ja makoisa tuote on kyseessä, että mielellään sen kokonaan itse nauttii. 5/5 on pakko antaa.
Makulihan Chigolo on valmistajan uutuus tälle kesällä kesän trendiin;tulisiin makkaroihin. Lisukkeena chili ja paprika. Ja sen kyllä maistaa,tuli ei leisku suusta mutta makua on. Sinällään tämä tuote ei muuten eroa isojen lihatalojen vastaavista, mutta lihaisuus tulee tässäkin esiin eritavalla kuin massalaitosten tuotteissa. Tämä lienee ominaista kaikille pienten lihatalojen tuotteille. 4/5, hieman olisi tulisuutta toivonut enemmän olevan.
Kumpaakin tuotetta saa ainakin meilläpäin (Lohja) K-kaupoissa käyviltä Makulihan konsulenteilta. Lisää tuotteista voi käydä katsomassa osoitteesta: http://www.makuliha.fi/DowebEasyCMS/?Page=makkarat
Löytyypä sieltä tuote nimeltä Pitkä-Jussi. Kenen mukaan lie nimetty..:D
Makulihan Salarakas on tomaatti-juusto-yrttimakkara joka ei taatusti jätä juuston ja tomaatin ystäviä ,kuten allekirjoittanut, kylmäksi. Koostumukseltaan erittäin tasainen,täyteläinen ja lihaisa tuote joka jo ensi haukkauksella tuo täyden maun suuhun. Salarakkaassa on kuitenkin visuaalisestikin selkeästi havaittavissa tuo tomaatti ja juusto,ne siis ihan silmällä voi erottaa eivätkä ne ole vain tekstinä pakkausselosteessa.
Nimi on siinä kohtaa osuva, että kyllähän nämä salassa täytyy syödä, varsinkin jos paikalla on muita makkaroiden ystäviä. Senverta laadukas ja makoisa tuote on kyseessä, että mielellään sen kokonaan itse nauttii. 5/5 on pakko antaa.
Makulihan Chigolo on valmistajan uutuus tälle kesällä kesän trendiin;tulisiin makkaroihin. Lisukkeena chili ja paprika. Ja sen kyllä maistaa,tuli ei leisku suusta mutta makua on. Sinällään tämä tuote ei muuten eroa isojen lihatalojen vastaavista, mutta lihaisuus tulee tässäkin esiin eritavalla kuin massalaitosten tuotteissa. Tämä lienee ominaista kaikille pienten lihatalojen tuotteille. 4/5, hieman olisi tulisuutta toivonut enemmän olevan.
Kumpaakin tuotetta saa ainakin meilläpäin (Lohja) K-kaupoissa käyviltä Makulihan konsulenteilta. Lisää tuotteista voi käydä katsomassa osoitteesta: http://www.makuliha.fi/DowebEasyCMS/?Page=makkarat
Löytyypä sieltä tuote nimeltä Pitkä-Jussi. Kenen mukaan lie nimetty..:D
perjantai 6. elokuuta 2010
KUUKAUDEN MAKKARA ELOKUU: KABANOSSI HABANERO
OLE!" KABANOSSI HABANERO! CARAMBA!
UUSI mutta toisaalla vanha asia on maustaa makkara tulisilla täytteillä, eli tehdä perinteisestä grillimakkarasta puoliksi tortilla tai taco meksikolaiseen tyyliin: Tässä kohderyhmässä, voimakkaasti maustetut grillimakkarat otimme kuukauden kokelaaksi yhden vanhimmista suomalaisista elossaolevista nykymakkaroista eli kabanossin tallin tuotteen habaneron.
Viimeaikojen kehityksen ja kansinvälistymisen tuloksena on syntynyt yksi kokonainen ajalaji maustetuissa makkaroissa, ja se on ns. chilimakkarat.
Meksikolaisin värein puettu pakkaus avattuna tulvahtaa raikas kylmän chilin henkäys, ja makkara onkin jo ulkonäöltäänkin sukulaisiaan punakampi: Paistoimme habannero-kvartettia takapihan sähkögrillissä parilalevyllä, ja kyllähän tuoksut ovat omaa luokkaansa paistokokemuksessa: Chilin verraton polttavanmakea tuoksu leijaili alta aikayksikön sieraimiimme lisäten nälkää. Jo paistaessa tuli pohdittua, mitä tälläisen erikoismakkaran kanssa nyt sitten voisi kyytipoikana nauttia? Itse asiakas on niin eksoottinen!
Makkaran pinta kestää hyvin paistoa eikä kabanossin tapaan räjähtele kovinkaan ahkerasti, vaan ilmanpaine pysyy paiston lopulle asti myös tässä kabanossissa viltin sisällä koossa.
paiston lopputuloksena makkarat muuttuivat selkeästi punertaviksi ja lihasneste joka vähäisistä raoista valui, oli sekin punertavaa mausteitten johdosta.
Otimme tutustumisen merkeissä varovaisesti ranskalaisia perunoita ja vaaleaa sinappia, valkosipuli-suolakurkkua ja vihreää salaattia: Kun on tuhti isäntä, ei passaa liikaa korostaa kyytipoikia. Eikä kyllä tarvinnutkaan: Ensimmäinen puraisu toi todella selväksi sen mitä syötiin: liekehtivä poltteen suuhun, maku on tuhti ja ah niin tulinen, chilin määrä on todella reilu makkarassa ja maku on hallitseva, kompromisseihin ei ole lähdetty.
Massan koostumus on kabanossin perinteen mukainen eli tiukan lihaisa, vähänesteinen ja kiinteä, rapea leikkaantuvuus on säilynyt myös tässä makkarassa.
Juotavaa on syytä varata reilu määrä tämän tuotteen kanssa, sillä lautasen tyhjäksi nauttiminen tietää paria litraa juotavaa ellei tahdo nauttia poltteesta suulaessa pitempään.
Kaikenkaikkiaan kabanossi on luonut hyvän ja asiaan keskittyvän teema-makkaran, jossa on todella chilimakkaran potkua, hyvä ja laadukas tuote ellei paras tähänastisista chilimakkaroista.
odotamme muuten mielenkiinnolla kilpaijoitten vastausta tähän makkaraan.
Tähtiä täytyy antaa rehellisesti 5/5 koska on saavutettu todellakin chilin makuinen makkara, jossa maistuu kuitenkin jossakin lihakin sivistyneesti alla, eikä pelkkä chilipötkö tai valju lötkö jossa on ollut aikaisemmissa kokelaissa chiliä vain lähinnä paketin kuoressa.Tässä oli haettu makua ja sitä sai koko 400 grammaan edestä.
Paketin kun pistää poskeensa ja pari teeman mukaista meksikolaista olutta kyytipojaksi, voi heittää sombreron päähän ja istua kuistille viltin alle katselemaan auringonlaskua. Huuliharppukostajaksi ei tarvitse silti ryhtyä, sillä hinnan sai makkarasta hyvin takaisin.
UUSI mutta toisaalla vanha asia on maustaa makkara tulisilla täytteillä, eli tehdä perinteisestä grillimakkarasta puoliksi tortilla tai taco meksikolaiseen tyyliin: Tässä kohderyhmässä, voimakkaasti maustetut grillimakkarat otimme kuukauden kokelaaksi yhden vanhimmista suomalaisista elossaolevista nykymakkaroista eli kabanossin tallin tuotteen habaneron.
Viimeaikojen kehityksen ja kansinvälistymisen tuloksena on syntynyt yksi kokonainen ajalaji maustetuissa makkaroissa, ja se on ns. chilimakkarat.
Meksikolaisin värein puettu pakkaus avattuna tulvahtaa raikas kylmän chilin henkäys, ja makkara onkin jo ulkonäöltäänkin sukulaisiaan punakampi: Paistoimme habannero-kvartettia takapihan sähkögrillissä parilalevyllä, ja kyllähän tuoksut ovat omaa luokkaansa paistokokemuksessa: Chilin verraton polttavanmakea tuoksu leijaili alta aikayksikön sieraimiimme lisäten nälkää. Jo paistaessa tuli pohdittua, mitä tälläisen erikoismakkaran kanssa nyt sitten voisi kyytipoikana nauttia? Itse asiakas on niin eksoottinen!
Makkaran pinta kestää hyvin paistoa eikä kabanossin tapaan räjähtele kovinkaan ahkerasti, vaan ilmanpaine pysyy paiston lopulle asti myös tässä kabanossissa viltin sisällä koossa.
paiston lopputuloksena makkarat muuttuivat selkeästi punertaviksi ja lihasneste joka vähäisistä raoista valui, oli sekin punertavaa mausteitten johdosta.
Otimme tutustumisen merkeissä varovaisesti ranskalaisia perunoita ja vaaleaa sinappia, valkosipuli-suolakurkkua ja vihreää salaattia: Kun on tuhti isäntä, ei passaa liikaa korostaa kyytipoikia. Eikä kyllä tarvinnutkaan: Ensimmäinen puraisu toi todella selväksi sen mitä syötiin: liekehtivä poltteen suuhun, maku on tuhti ja ah niin tulinen, chilin määrä on todella reilu makkarassa ja maku on hallitseva, kompromisseihin ei ole lähdetty.
Massan koostumus on kabanossin perinteen mukainen eli tiukan lihaisa, vähänesteinen ja kiinteä, rapea leikkaantuvuus on säilynyt myös tässä makkarassa.
Juotavaa on syytä varata reilu määrä tämän tuotteen kanssa, sillä lautasen tyhjäksi nauttiminen tietää paria litraa juotavaa ellei tahdo nauttia poltteesta suulaessa pitempään.
Kaikenkaikkiaan kabanossi on luonut hyvän ja asiaan keskittyvän teema-makkaran, jossa on todella chilimakkaran potkua, hyvä ja laadukas tuote ellei paras tähänastisista chilimakkaroista.
odotamme muuten mielenkiinnolla kilpaijoitten vastausta tähän makkaraan.
Tähtiä täytyy antaa rehellisesti 5/5 koska on saavutettu todellakin chilin makuinen makkara, jossa maistuu kuitenkin jossakin lihakin sivistyneesti alla, eikä pelkkä chilipötkö tai valju lötkö jossa on ollut aikaisemmissa kokelaissa chiliä vain lähinnä paketin kuoressa.Tässä oli haettu makua ja sitä sai koko 400 grammaan edestä.
Paketin kun pistää poskeensa ja pari teeman mukaista meksikolaista olutta kyytipojaksi, voi heittää sombreron päähän ja istua kuistille viltin alle katselemaan auringonlaskua. Huuliharppukostajaksi ei tarvitse silti ryhtyä, sillä hinnan sai makkarasta hyvin takaisin.
maanantai 2. elokuuta 2010
Iloisia yllätyksiä makkaramualimassa!
Ei sittenkään halpistavaraa: RAINBOW A-LUOKAN GRILLIMAKKARA
Kun suomalaiselle tarjotaan halpismerkkejä missä tahansa muodossa, esimerkiksi K-kauppojen Pirkka-tuotesarjaa tai S-marketissa myytävää Rainbow-sarjaa, herää automaattinen epäilys hintaluokan takia onko tuote normaalin veroinen suomalaisen laatutietoisessa pääkopassa. Syynä tähän onkin ollut se, että ns. halpismerkit olivat aikoinaan laadullisesti melkoisesti jäljessä ns. merkkituotteita, mutta erityisesti Pirkan ja ´Rainbowin aikana tämä asia on korjaantunut niinettä useat tuotteet ovat jopa parempia (esim. suklaat) kuin monet laatumerkit. Samaan aikaan "halpismerkit" ovat ulottaneet tarjontansa uusille tavara-alueille, viimeisimpänä ovat kauppoihin tulleet jopa grillimakkarat. Luovuimme siis perikansallisesta epäluulostamme ja otimme espoolaisen S-marketin makkaratiskiltä iloisesti keltaisilla tunnuksilla puetun Rainbow-tuotesarjan A-luokan grillimakkaran, ihan vain nähdäksemme onko "halpissarja" yhden euron ja 30 sentin hintaluokallaan sinne päinkään, mikä grillimakkaran pitäisi. Ja yllätys oli melkoinen:
Makkaroita on 4 paketissaa, kokoluokaltaan pulleita ja pyöreitä poikia, kokonsa puolesta vaikuttivat vähän suuremmilta kuin 400 gramman kokonaispaino näyttäisi. Paistohommissa makkarat turposivat perinteisessä uunikäsittelyssä huomattavasti, ja nätin näköinen rasvakerron nousi iloisesti pintaan, makkarat todella kasvattivat kokoaan uunin lämmössä aueten kivan näköisesti ilman viiltoja ennakkoon. Pinta otti nopeasi ja hyvin erittäin tumman värin. lautaselle nostettuna seurasi suuri hetki: Olisiko herkullisen näköiseksi paahtunut nelikko lautasella suuri yllätys, vai jauhoinen floppi, kakku päältä kaunis?
Liha leikkaantuu rapeasti ja kuoren pinnasta ei ole tehty usein "halpiksille"niin hirmuisen sitkeää, jota tarvitsisi sahata kypsänäkään: haarukan nosto suuhun ja mutustelu: Rehti rasvaisuus ei ollutkaan niin ylikorostettua kuin visuaalinen ennakko antaisi odottaa, kokoomus makkarassa on täyteläinen ja muheva, ei vetinen, ja makukin on ihan kelpo grillimakkaran perusmaku: Lihaisuus tuli aika mukavasti esiin ja pieni "standardi" jauhomainen maku ei häirinnyt kokonaisharmoniaa, vaan maku on tasapainoinen ja miellyttävä. kaikenkaikkiaan Yhdellä eurolla ja kolmellakymmenellä sentillä on aikaansaatu varsin tasokas uusi grillituote, kun hunnuksi sipaisee vielä väkevää Aurasinappia tai tulista, on makuelämys hyvä. Jos on eurot loppukesän kohdilla vähissä, mutta makkaraa pitäisi saada ja sellaista jonka syömisestä ei tule vain vihaiseksi, tässä on niinsanotusti koko rahalla kelvollista syötävää.
Kyseessä on grillimakkaroitten Lada, eli hyvä perusmakkara jota sopivasti lisävarusteilla täydentämällä saa Mersun äkkiä aikaiseksi.
Hintaluokassaan Rainbowin "keltainen" on ehdottomasti ykkösluokkaa, ja tämä juttu onkin pääavaus pitkään aivan turhaan varjoissa olleille halpahintaisille tuotteille: Kun taso nousee ja laatu paranee, mitä väliä sillä on jos tuote on virallisesti halpis?
Makkara tilanteen mukaan, ja tämä makkara puolustaa olemassaoloaan kaikin tavoin.
Kun suomalaiselle tarjotaan halpismerkkejä missä tahansa muodossa, esimerkiksi K-kauppojen Pirkka-tuotesarjaa tai S-marketissa myytävää Rainbow-sarjaa, herää automaattinen epäilys hintaluokan takia onko tuote normaalin veroinen suomalaisen laatutietoisessa pääkopassa. Syynä tähän onkin ollut se, että ns. halpismerkit olivat aikoinaan laadullisesti melkoisesti jäljessä ns. merkkituotteita, mutta erityisesti Pirkan ja ´Rainbowin aikana tämä asia on korjaantunut niinettä useat tuotteet ovat jopa parempia (esim. suklaat) kuin monet laatumerkit. Samaan aikaan "halpismerkit" ovat ulottaneet tarjontansa uusille tavara-alueille, viimeisimpänä ovat kauppoihin tulleet jopa grillimakkarat. Luovuimme siis perikansallisesta epäluulostamme ja otimme espoolaisen S-marketin makkaratiskiltä iloisesti keltaisilla tunnuksilla puetun Rainbow-tuotesarjan A-luokan grillimakkaran, ihan vain nähdäksemme onko "halpissarja" yhden euron ja 30 sentin hintaluokallaan sinne päinkään, mikä grillimakkaran pitäisi. Ja yllätys oli melkoinen:
Makkaroita on 4 paketissaa, kokoluokaltaan pulleita ja pyöreitä poikia, kokonsa puolesta vaikuttivat vähän suuremmilta kuin 400 gramman kokonaispaino näyttäisi. Paistohommissa makkarat turposivat perinteisessä uunikäsittelyssä huomattavasti, ja nätin näköinen rasvakerron nousi iloisesti pintaan, makkarat todella kasvattivat kokoaan uunin lämmössä aueten kivan näköisesti ilman viiltoja ennakkoon. Pinta otti nopeasi ja hyvin erittäin tumman värin. lautaselle nostettuna seurasi suuri hetki: Olisiko herkullisen näköiseksi paahtunut nelikko lautasella suuri yllätys, vai jauhoinen floppi, kakku päältä kaunis?
Liha leikkaantuu rapeasti ja kuoren pinnasta ei ole tehty usein "halpiksille"niin hirmuisen sitkeää, jota tarvitsisi sahata kypsänäkään: haarukan nosto suuhun ja mutustelu: Rehti rasvaisuus ei ollutkaan niin ylikorostettua kuin visuaalinen ennakko antaisi odottaa, kokoomus makkarassa on täyteläinen ja muheva, ei vetinen, ja makukin on ihan kelpo grillimakkaran perusmaku: Lihaisuus tuli aika mukavasti esiin ja pieni "standardi" jauhomainen maku ei häirinnyt kokonaisharmoniaa, vaan maku on tasapainoinen ja miellyttävä. kaikenkaikkiaan Yhdellä eurolla ja kolmellakymmenellä sentillä on aikaansaatu varsin tasokas uusi grillituote, kun hunnuksi sipaisee vielä väkevää Aurasinappia tai tulista, on makuelämys hyvä. Jos on eurot loppukesän kohdilla vähissä, mutta makkaraa pitäisi saada ja sellaista jonka syömisestä ei tule vain vihaiseksi, tässä on niinsanotusti koko rahalla kelvollista syötävää.
Kyseessä on grillimakkaroitten Lada, eli hyvä perusmakkara jota sopivasti lisävarusteilla täydentämällä saa Mersun äkkiä aikaiseksi.
Hintaluokassaan Rainbowin "keltainen" on ehdottomasti ykkösluokkaa, ja tämä juttu onkin pääavaus pitkään aivan turhaan varjoissa olleille halpahintaisille tuotteille: Kun taso nousee ja laatu paranee, mitä väliä sillä on jos tuote on virallisesti halpis?
Makkara tilanteen mukaan, ja tämä makkara puolustaa olemassaoloaan kaikin tavoin.
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Kuukauden makkara heinäkuu: Järvi-Suomen Portti--Ukko-Pekka Emmentaler
Järvi-Suomen Portti kantaa nyt vastuunsa myös juustomakkaroiden saralla tuomalla markkinoille Ukko-Pekka Emmentaler-tuotteensa.
Kyseessä on Ukko-Pekka tuotteista puhuttaessa jo totuttuun tapaan erittäin laadukas valmiste jossa on tingitty laadun sijasta hinnassa. jo ensi puraisulla voidaan tämän olevan juustomakkaroiden aatelisluokkaa; hillittyä ja hienotunteista,mutta silti oman kantansa esiintuovaa. Kyseessä on erittäin lihaisa tuote, juusto on huomioitu hyvin eturiviin tuoden, kuitenkaan sitä liikaa esiintyöntämättä. Juusto maistuu muttei valu suupielistä ylitsepursuen. Pakkauksen 4 makkaraa riittävät hyvin täyttämään tällaisen 125 kg painavan miehen eikä nälkää jää.
Ei voi muuta kuin suositelle,niin ja juomana tosiaan Olvia(Eurot Savoon) ykköstä tai kolmosta,maun mukkaan. Pisteet 4/5.
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Aslakki-sedän mökkiterveiset Turun saaristosta
Juhannus terveiset Paraisilta!! Aslakki-setä valitsi juhannusmaggarakseen Lietolaisen makkaratupa Dynameatin Parmesan juusto aurinkokuivattu tomaatti makkaran ja Pekoni-sipuli nakin. Ja kyllä huomasi että on valmistettu lihanmaku suussa kuten paketissa mainostettiin.
Kyllä oli lihaisaa ja parmesan juusto sekä tomaatti antaoivat mahtavan lisän joka puraisulla. Ja sama toistui toisessakin kohteessa Pekoni-Sipuli nakissa joka oli vielä tuhdimpi/lihaisampi pekonin ansiosta ja sipuli tuli loistavasti esille jokaisella hampaan iskulla... =)
Aslakki-setä suosittelee näitä maggaroita syrämensä pohjasta!!
Makkara tanssi, pysyy maggara- Jumalat tyytyväisinä
Ja eikun grilli tulille...
Siellä ne pötkötteleepi...
sulassa sovussa piffien kanssa. =)
Ja kyllä maistuu...
Sitten nauttimaan löylyistä maha täynnä maggaraa!!
Aslakki-setä kuittaa ja kiittää!! Lähtee etsimään uusia lihaisia makkaroita...
Tässä hieman tietoa makkaratupa Dynameat Oy.sta: http://www.turuntienoo.fi/uutiset/1327/
perjantai 25. kesäkuuta 2010
JUHANNUSPECIAL
JUHANNUSSPECIAL : Portin Juusto-valkosipuli Ukkopekka
OI ONNEA.
Juhannus on suomalaisen suven täyttymyksen juhla, jota tulee viettää saunan, uimisen, rannalla makoilun ja hyvän grillausperinteen kanssa. Portti on lähtenyt tätä ajatusta varten selvästi liikkeelle jo hyvissä ajoin tänä kesänä, ja luonut jälleen yhden uuden herkun lomailevan grillikansan iloksi: keksittyään lähes makkaran uudestaan kaikkine lisukkeineen ja vivahteineen on portti yhdistänyt kaksi luonnontuotetta samoihin kuoriin: Juuston ja valkosipulin.
Yhdistelmä kuulostaa eksottiselta aluksi, mutta on aika luonnollinen valinta makkaraevoluutiolle, sillä kovimmat kilpailijat markkinoilla kuten kabanossi ja Wilhem ovat ja aikoja sitten lanseeranneet omat sipulimakkaransa, joten portti tulee yhdennellätoista hetkellä hätiin ja lanseeraan tämän herkun savolaiseen kansan iloksi, ja kyllä makua on kannattanut odottaakin.
paketista avattaessa hulmahtaa huumaava ja hurmaava valkosipulin leyhäys, nenä painuu väjäämättä nuuskimaan tarkemmin vaaleaa kuoriosaa ennen sen siirtymistä paistolaitteeseen.
Grillissä makkara ei säästele tuoksuissa vaan miellyttävä valkosipulin henkäys leijailee suloisesti ruskituvasta pinnasta jo aikaisin ilmoille täyttäen ilmanalan: Juusto tulee kurkistelemaan vähän ajan päästä pinnalle, ja makkara paistuu yllättävänkin kiltisti pahemmin repeilemättä, vaikka sisällä on tuhti annos juustoa. Tämän makkara grillistä valmiina nosto on lähe syhtä nautinnollista kuin itse syöminen: Viileän viettelevä valkosipulin tuoksu herättää savolaisen syvimät makkarahimot, jotka menevät sen kuuluisan kesäromanssienkin edelle heittämällä.
Ainakin näin vanhemmalla iällä. Jos pitäisi valita riiaaminen tai grillaus, ei valinnasta olisi keskiiän saavutettua pienintäkään epäilystä! Maku on sen mukainen sitten mitä tuoksujen sinfonia lupasi: Ihanan täyteläinen valkosipulisen lihan ja juuston rehevyys, mutta silti hyvässä tasapainossa kaikki kolme makua: kesäillan rehevyys ja maltillinen hienostuneisuus, tätä makkaraa voi mättää kännissä teltan edessä naamaan siinä kuin nauttia munkkiniemen kreivin kanssa terassilla hopeahaarukalla ja pikkusormi pystyssä punaviini chateau munkkiniemi kanssa aivan yhtä lailla. Portin viljelemä monipuolisuus-ja arvoisuus näkyy jälleen kerran tässäkin tuotteessa. Portin makkaramestari ei petä, on havainto jälleen kerran.
Tosin yksi romanssisen kanssakäymisen muito olisi grillata oman kultansa kanssa juuri tätä makkaraa, ja ottaa vähän olvin hedelmäistä saunaolutta kyytipojaksi jota tässä tehtiin.
perunoina rosamundaa keitettynä, silliä ja tuoretta vihreää salaattia. Sinapiksi Auran vaaleaa tai muuta vastaavaa, jos haluat variaation niin korvaa tuoresalaatti forssan purjoperunasalaatilla ja felixin pikkukurkuilla.Kokeile myös tuoreita, siivutettuja retiisejä irtopaloina makkarapalojen lomassa.
Hyvää lomaa ja kesää kaikille, arvon palstatoverit: Se on Juhannus ja grillijuhla nyt, suomen suvi! Pisteitä on pakko antaa maksimimäärä tälle herkulle 5/5 sanokaa mitä sanotte tai syökää kaikki tyynni, nyt on juhlamieli muutoinkin kun jouluna. Toivottavasti portti tekee vielä joulumakkarankin,että pääsee sanomaan että mitäs minä sanoin...Nam.
OI ONNEA.
Juhannus on suomalaisen suven täyttymyksen juhla, jota tulee viettää saunan, uimisen, rannalla makoilun ja hyvän grillausperinteen kanssa. Portti on lähtenyt tätä ajatusta varten selvästi liikkeelle jo hyvissä ajoin tänä kesänä, ja luonut jälleen yhden uuden herkun lomailevan grillikansan iloksi: keksittyään lähes makkaran uudestaan kaikkine lisukkeineen ja vivahteineen on portti yhdistänyt kaksi luonnontuotetta samoihin kuoriin: Juuston ja valkosipulin.
Yhdistelmä kuulostaa eksottiselta aluksi, mutta on aika luonnollinen valinta makkaraevoluutiolle, sillä kovimmat kilpailijat markkinoilla kuten kabanossi ja Wilhem ovat ja aikoja sitten lanseeranneet omat sipulimakkaransa, joten portti tulee yhdennellätoista hetkellä hätiin ja lanseeraan tämän herkun savolaiseen kansan iloksi, ja kyllä makua on kannattanut odottaakin.
paketista avattaessa hulmahtaa huumaava ja hurmaava valkosipulin leyhäys, nenä painuu väjäämättä nuuskimaan tarkemmin vaaleaa kuoriosaa ennen sen siirtymistä paistolaitteeseen.
Grillissä makkara ei säästele tuoksuissa vaan miellyttävä valkosipulin henkäys leijailee suloisesti ruskituvasta pinnasta jo aikaisin ilmoille täyttäen ilmanalan: Juusto tulee kurkistelemaan vähän ajan päästä pinnalle, ja makkara paistuu yllättävänkin kiltisti pahemmin repeilemättä, vaikka sisällä on tuhti annos juustoa. Tämän makkara grillistä valmiina nosto on lähe syhtä nautinnollista kuin itse syöminen: Viileän viettelevä valkosipulin tuoksu herättää savolaisen syvimät makkarahimot, jotka menevät sen kuuluisan kesäromanssienkin edelle heittämällä.
Ainakin näin vanhemmalla iällä. Jos pitäisi valita riiaaminen tai grillaus, ei valinnasta olisi keskiiän saavutettua pienintäkään epäilystä! Maku on sen mukainen sitten mitä tuoksujen sinfonia lupasi: Ihanan täyteläinen valkosipulisen lihan ja juuston rehevyys, mutta silti hyvässä tasapainossa kaikki kolme makua: kesäillan rehevyys ja maltillinen hienostuneisuus, tätä makkaraa voi mättää kännissä teltan edessä naamaan siinä kuin nauttia munkkiniemen kreivin kanssa terassilla hopeahaarukalla ja pikkusormi pystyssä punaviini chateau munkkiniemi kanssa aivan yhtä lailla. Portin viljelemä monipuolisuus-ja arvoisuus näkyy jälleen kerran tässäkin tuotteessa. Portin makkaramestari ei petä, on havainto jälleen kerran.
Tosin yksi romanssisen kanssakäymisen muito olisi grillata oman kultansa kanssa juuri tätä makkaraa, ja ottaa vähän olvin hedelmäistä saunaolutta kyytipojaksi jota tässä tehtiin.
perunoina rosamundaa keitettynä, silliä ja tuoretta vihreää salaattia. Sinapiksi Auran vaaleaa tai muuta vastaavaa, jos haluat variaation niin korvaa tuoresalaatti forssan purjoperunasalaatilla ja felixin pikkukurkuilla.Kokeile myös tuoreita, siivutettuja retiisejä irtopaloina makkarapalojen lomassa.
Hyvää lomaa ja kesää kaikille, arvon palstatoverit: Se on Juhannus ja grillijuhla nyt, suomen suvi! Pisteitä on pakko antaa maksimimäärä tälle herkulle 5/5 sanokaa mitä sanotte tai syökää kaikki tyynni, nyt on juhlamieli muutoinkin kun jouluna. Toivottavasti portti tekee vielä joulumakkarankin,että pääsee sanomaan että mitäs minä sanoin...Nam.
Juhannus raporttia Savo-Karjalan suunnalta.
Mutta nyt juhannus koivuja kaatamaan (ihan omalta tontilta) ja lohi suolaan, että illalla saa savustettua. Näihin kuviin ja tunnelmiin .... Hauskaa Juhannusta kaikille toivottaa Toveri Z!
torstai 24. kesäkuuta 2010
Kasviksia makkaran kanssa-mitä hittoa?
Ne nuo lääkärit ja muut terveysihmiset aina puhuvat, että pitäisi syödä kasviksia..No,helpostihan sitä makkaramies ensireaktiona haistattaa kaikki elimet ja eritteet moisille ajatuksille mutta jos asiaa pysähtyy miettimään on tuo asia täysin toteutettavissa,ilman että makunautinto kärsii. Itseasiassa oikeilla valinnoilla tuota makkaran tarjoamaa makunautintoa voidaan täydentää kasvishöystöllä.(Lähtökohtahan on se,että makkaran kanssa ne kasvikset syödään)
Allekirjoittanut on pitkin kevättä perehtynyt aiheeseen ja suorittanut ns. tryout-testejä eri kenttäkoostumuksilla ja hyviä kokonaisuuksia on syntynyt. Seuraavassa parhaaksi havaitsemani mixeri. Toteutus voidaan tehdä,citygrilliä käytettäessä makkaran kypsennykseen, ihan tavallisella paistinpannulla(syvä on käyttäjäystävällisempi,tarttee siivota vähempi) tai ihan autenttisissa olosuhteissa grillattaessa esim. muurinpohjapannulla. Ja tässä se tulee,määrät voi jokainen jatkojalostaa syöjien määrän mukaan. Tämä resepti riittää n. yhden ison miehen annokseen.
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
3-4 tomaattia
1 rasia herkkusieniä (tuoreita,ei siis tölkistä)
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 valkosipuli
Basilikan lehtiä
Marinaadikastiketta
Eli kasvikset pilkotaan ja kaikki pannulle sekaisin,marinaadia hillitysti koska tomaateista tulee aikalailla nestettä. Kosteuttajana voi myös toki käyttää olutta(miel. Olvia) Valkosipulin määrää voi säädellä mieltymysten mukaan. Kypsyyden voi todeta kun kasvikset alkavat olemaan pehmeitä.
Makkaran tämän kanssa voi käyttää miltei mitä vaan,oman maun mukaan. Ja makkaran voi kypsentää myös kätevästi pilkkomalla sen tuonne joukkoon. Suosittelen reseptiä kaikille, antaa mukavasti vaihtelua makkaransyöntiin ja vaimokin tykkää kun mies huolehtii terveydestään ja syö kasviksia.
Maistelun muuten männä iltana eräänä Helsingin makkaratehtaan Rööperin grilli-grillimakkaraa. Suosittelen..
Allekirjoittanut on pitkin kevättä perehtynyt aiheeseen ja suorittanut ns. tryout-testejä eri kenttäkoostumuksilla ja hyviä kokonaisuuksia on syntynyt. Seuraavassa parhaaksi havaitsemani mixeri. Toteutus voidaan tehdä,citygrilliä käytettäessä makkaran kypsennykseen, ihan tavallisella paistinpannulla(syvä on käyttäjäystävällisempi,tarttee siivota vähempi) tai ihan autenttisissa olosuhteissa grillattaessa esim. muurinpohjapannulla. Ja tässä se tulee,määrät voi jokainen jatkojalostaa syöjien määrän mukaan. Tämä resepti riittää n. yhden ison miehen annokseen.
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
3-4 tomaattia
1 rasia herkkusieniä (tuoreita,ei siis tölkistä)
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 valkosipuli
Basilikan lehtiä
Marinaadikastiketta
Eli kasvikset pilkotaan ja kaikki pannulle sekaisin,marinaadia hillitysti koska tomaateista tulee aikalailla nestettä. Kosteuttajana voi myös toki käyttää olutta(miel. Olvia) Valkosipulin määrää voi säädellä mieltymysten mukaan. Kypsyyden voi todeta kun kasvikset alkavat olemaan pehmeitä.
Makkaran tämän kanssa voi käyttää miltei mitä vaan,oman maun mukaan. Ja makkaran voi kypsentää myös kätevästi pilkkomalla sen tuonne joukkoon. Suosittelen reseptiä kaikille, antaa mukavasti vaihtelua makkaransyöntiin ja vaimokin tykkää kun mies huolehtii terveydestään ja syö kasviksia.
Maistelun muuten männä iltana eräänä Helsingin makkaratehtaan Rööperin grilli-grillimakkaraa. Suosittelen..
lauantai 5. kesäkuuta 2010
kesäkuun makkara: Snellman Eetvartti
Teki Eetvarttia!
Makkaramaailman "uusin kotimainen tulokasyhtiö" grillimakkaran puolella eli Snellman on lanseerannut juhlan kunniaksi uudet kaksoset grillimakkaran kastiin, nimittäin Eetvartiksi ja Iivariksi ristityt uutukaiset. testasimme näistä ilmeisen isoveljen, Eetvartin ensiksi: Kyseessä on A-luokan makkara, ostimme molemmat paketit ja Iivarin kokoonpano paljastui enemmän perinteiseen B-luokan ruokanmakkaran suuntaan, joten testasimme siis eetvartin oletusarvona että se on makkaraparin keulakuva.
Makkara oli paketista otettuna eurooppalaisen hienostuneen vaaleahko, ohutkuorinen ja sivistyneen oloinen tuoksunsa ja olemuksensa puolesta, kun ryhtyimme paistamaan tuotetta se saa todella helposti väriä ja kypsyy nopeasti. Paistotulos oli hyvin rapea, helposti leikkaantuva ja lihaseos oli kuivempaa kuin tavallisesti grillimakkaroissa: maku ei silti kärsinyt kuivuudesta, vaan elämys on varsin muikea, hienostuneen elegantti ja tasapainoinen. Lihaisuus tuli hyvin esille jälkimaussa ja tämän makkara rapeus paistettuna teki syömisestä suorastaan hauskan kokemuksen, lihaisuus korostui kuivuuden ansiosta.
makkara vaikuttaa kuivemmalta kuin se todellisuudessa on, kypsäksi paistettu antaa hienoisen lorauksen nestettä jokaisesta raostaan ulos eli makkaramestari on onnistunut luomaan nesteseoksen joka ei karkaa grillin kiville heti kättelyssä.Seokseen käytetty neste on onnistuttu kätkemään palojen keskelle, ja ne tulevat sieltä paiston aikana mukavasti koko makkaraan.
kaikenkaikkiaan Snellman on lähtenyt ennakkoluulottomasti liikkeelle grillimakkaroitten maailmassa, ja ainakin eetvartin osalla onnistunut erittäin hyvin: Kuka tykkää enemmän lihaisasta kuin rasvaisesta tyylistä, on tämä makkara hänelle omiaan.
Rasvaa ei silti pidä aliarvioida, sillä oikeanlainen rasva on sekä makkaran sielu että myös terveellistä kohtuullisesti nautittuna.
Annamme Snellmanin hyvälle pelinvaukselle 4 pistettä viidestä ja rohkaisemme herra Snelmania jatkamaan aloittamallaan tiellä makkaran ihmeellisessä ja kansainvälisessä mualimassa.
Makkaramaailman "uusin kotimainen tulokasyhtiö" grillimakkaran puolella eli Snellman on lanseerannut juhlan kunniaksi uudet kaksoset grillimakkaran kastiin, nimittäin Eetvartiksi ja Iivariksi ristityt uutukaiset. testasimme näistä ilmeisen isoveljen, Eetvartin ensiksi: Kyseessä on A-luokan makkara, ostimme molemmat paketit ja Iivarin kokoonpano paljastui enemmän perinteiseen B-luokan ruokanmakkaran suuntaan, joten testasimme siis eetvartin oletusarvona että se on makkaraparin keulakuva.
Makkara oli paketista otettuna eurooppalaisen hienostuneen vaaleahko, ohutkuorinen ja sivistyneen oloinen tuoksunsa ja olemuksensa puolesta, kun ryhtyimme paistamaan tuotetta se saa todella helposti väriä ja kypsyy nopeasti. Paistotulos oli hyvin rapea, helposti leikkaantuva ja lihaseos oli kuivempaa kuin tavallisesti grillimakkaroissa: maku ei silti kärsinyt kuivuudesta, vaan elämys on varsin muikea, hienostuneen elegantti ja tasapainoinen. Lihaisuus tuli hyvin esille jälkimaussa ja tämän makkara rapeus paistettuna teki syömisestä suorastaan hauskan kokemuksen, lihaisuus korostui kuivuuden ansiosta.
makkara vaikuttaa kuivemmalta kuin se todellisuudessa on, kypsäksi paistettu antaa hienoisen lorauksen nestettä jokaisesta raostaan ulos eli makkaramestari on onnistunut luomaan nesteseoksen joka ei karkaa grillin kiville heti kättelyssä.Seokseen käytetty neste on onnistuttu kätkemään palojen keskelle, ja ne tulevat sieltä paiston aikana mukavasti koko makkaraan.
kaikenkaikkiaan Snellman on lähtenyt ennakkoluulottomasti liikkeelle grillimakkaroitten maailmassa, ja ainakin eetvartin osalla onnistunut erittäin hyvin: Kuka tykkää enemmän lihaisasta kuin rasvaisesta tyylistä, on tämä makkara hänelle omiaan.
Rasvaa ei silti pidä aliarvioida, sillä oikeanlainen rasva on sekä makkaran sielu että myös terveellistä kohtuullisesti nautittuna.
Annamme Snellmanin hyvälle pelinvaukselle 4 pistettä viidestä ja rohkaisemme herra Snelmania jatkamaan aloittamallaan tiellä makkaran ihmeellisessä ja kansainvälisessä mualimassa.
maanantai 3. toukokuuta 2010
Kuukauden makkara Toukokuu
KUUKAUDEN( VAPPU) (NAKKI) MAKKARA, TOUKOKUU:
PORTIN NAKKI
Vappu, tuo kammottava työväen ja ylioppilaitten yhteentörmäily suviyössä vaatii pehmentäviä ainesosia, ja sellaiseksi sopii olotila jossa lakki kallellaan olijalla on vatsa täynnä höyryäviä, mukavan muhkeita nakkimakkaroita. savolaisen linjan mukaisesti tämän vapun juhlanakiksi pääsin sawon makkarateollisuuden lippulaivan nakkimakkara, Portin nakki.
Vihertävässä ja vaaleassa kuoressa kaupan tiskeillä flirttaileva savolaistuote henkii uuden ajan maukasta ja trendikästä leipälävestä mätettävää, nimittäin pussin aukaisu paljastaa ensin suorastaan ujon, vähän lyhyen puoleisen nakki-veikkosen, mutta kun päästään pannulle niin johan alkaa jutut muuttumaan: Tämä nakki on varsin nestepitoinen, mutta oikealla tavalla--nimittäin se ei ole vetelä, vaan neste on jakautunut rasvan ja lihan sekaan sopuisasti, eli lihaseos on todella maukas ja pysyy riittävän kiinteänä. Korkea nestapitoisuus pysyy silti palttoon sisällä pääosin, kun grillin kuumuus pamauttaa railot nakin kylkeen. Poliittisesti toisinajattelevan voi sokaista perinteisellä rasvasuihkulla nakin päästä puraisemalla jos tahtoo, kova kuumuus luo mahtavan paineen nakin sisäelimiin ja pienikin reikä kovassa kuumuudessa suihkuttaa kalut iloisesti pitkin tantereita jos syömisessä hätäilee. Joten eipä hättäillä: Kuten portin muissakin grilliherkuissa, tätä kaveria pitää mutustaa hätäilemättä ja nautiskellen.
Nakki on melko ohutkuorinen joten se saa nopeasti kauniin värin grillissä. Ohut kuori tekee tästä portin tuotteesta myös monikäyttöisen, nimittäin keittäminenkin tuottaa hyvä tuloksen eikä nakki mene pötköttämään velttonahkaisena keiton päälle, vaan säilyttää arvokkuutensa jääkaapin lautasellakin löylyjen jälkeen.
Maku on mukavan mutta ei liian rehellisen rasvainen, aromirikas ja tasapainoisen lihaksikas.
Tämän kanssa tulee vakaumuksellinen mieliala nauttia forssan perunasalaattia ja auran sinappia,
suomen pienoislippujen liehuessa kun petrosavoski vaan loistelee isänmaan aamunkoitossa. lainaus Linnan Väiskiltä vapaamuotoisesti näin isänmaallisena juhlapäivänä ja työn juhlan aikaan.. Tälle juhlalautaselle ei muita kaivata, siinä kohtaavat savo, varsinais-suomi ja Häme, kolmen maakunnan parhaimmiston tuotteet ja taatusti kotimaiset. lapin puikula-perunan voi laskea sisään halutessaan, tai siitä tehdyt ranskalaiset (lappalaiset ) perunat.
Työn orjat yöstä makkarattomasta nouskaa!
PORTIN NAKKI
Vappu, tuo kammottava työväen ja ylioppilaitten yhteentörmäily suviyössä vaatii pehmentäviä ainesosia, ja sellaiseksi sopii olotila jossa lakki kallellaan olijalla on vatsa täynnä höyryäviä, mukavan muhkeita nakkimakkaroita. savolaisen linjan mukaisesti tämän vapun juhlanakiksi pääsin sawon makkarateollisuuden lippulaivan nakkimakkara, Portin nakki.
Vihertävässä ja vaaleassa kuoressa kaupan tiskeillä flirttaileva savolaistuote henkii uuden ajan maukasta ja trendikästä leipälävestä mätettävää, nimittäin pussin aukaisu paljastaa ensin suorastaan ujon, vähän lyhyen puoleisen nakki-veikkosen, mutta kun päästään pannulle niin johan alkaa jutut muuttumaan: Tämä nakki on varsin nestepitoinen, mutta oikealla tavalla--nimittäin se ei ole vetelä, vaan neste on jakautunut rasvan ja lihan sekaan sopuisasti, eli lihaseos on todella maukas ja pysyy riittävän kiinteänä. Korkea nestapitoisuus pysyy silti palttoon sisällä pääosin, kun grillin kuumuus pamauttaa railot nakin kylkeen. Poliittisesti toisinajattelevan voi sokaista perinteisellä rasvasuihkulla nakin päästä puraisemalla jos tahtoo, kova kuumuus luo mahtavan paineen nakin sisäelimiin ja pienikin reikä kovassa kuumuudessa suihkuttaa kalut iloisesti pitkin tantereita jos syömisessä hätäilee. Joten eipä hättäillä: Kuten portin muissakin grilliherkuissa, tätä kaveria pitää mutustaa hätäilemättä ja nautiskellen.
Nakki on melko ohutkuorinen joten se saa nopeasti kauniin värin grillissä. Ohut kuori tekee tästä portin tuotteesta myös monikäyttöisen, nimittäin keittäminenkin tuottaa hyvä tuloksen eikä nakki mene pötköttämään velttonahkaisena keiton päälle, vaan säilyttää arvokkuutensa jääkaapin lautasellakin löylyjen jälkeen.
Maku on mukavan mutta ei liian rehellisen rasvainen, aromirikas ja tasapainoisen lihaksikas.
Tämän kanssa tulee vakaumuksellinen mieliala nauttia forssan perunasalaattia ja auran sinappia,
suomen pienoislippujen liehuessa kun petrosavoski vaan loistelee isänmaan aamunkoitossa. lainaus Linnan Väiskiltä vapaamuotoisesti näin isänmaallisena juhlapäivänä ja työn juhlan aikaan.. Tälle juhlalautaselle ei muita kaivata, siinä kohtaavat savo, varsinais-suomi ja Häme, kolmen maakunnan parhaimmiston tuotteet ja taatusti kotimaiset. lapin puikula-perunan voi laskea sisään halutessaan, tai siitä tehdyt ranskalaiset (lappalaiset ) perunat.
Työn orjat yöstä makkarattomasta nouskaa!
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Kun vaimo miehen kotiintultuaan yllätti..
Olipa kerran mies ja nainen jotka elivät parisuhteessa. Mies oli kotona ja oli jo laittanut perheen lapset nukkumaan kun nainen tuli töistä kotiin. Nainen käskee miehen laittamaan silmät kiinni ja tuo miehen eteen haistettavaa. Tuoksu: Hieman savuinen, oluellekin tuoksuva. No,minä olin tuo mies ja avattuani silmät edessäni on kuusi kappaletta Wigrenin olutnakkeja. Eli ei kun keittiöön ja testaamaan.
Lämmitys perinteisesti tuossa citygrillissä eli mikrossa. Nakit höyryävänä lautasella eteen,sivuun siivu sinappia ja testitilanne käyntiin. Jo ensimmäisellä veitsenleikkauksella voi sanoa, että kyseessä on todella laadukas tuote. Rasva tirahtaa sopivassa määrin leikatessa, ei kuitenkaan ylitse pursuavana. Palaseen siivu sinappia kylkeen ja suuta kohti. Maku: selkeä pikantti maltaan ja pienen pieni savun maku. Lihapitoisuus todella korkea. Valmistajan sivuilta (http://www.yrjowigren.fi/) asian tarkastin ja 80 % ilmoitettiin lihapitoisuudeksi. No,ilta jtkui seuraavia ja aina seuraavia paloja nauttien ja makunautinto oli miltei täydellinen, tuotteessa selkeä ei niin teollisen tuotteen- ominaisuus. Ainut vika mikä löytyi oli se, että tuo kuusi kappaletta oli liian vähän,loppuivat hemmetti kesken.
Kyseessä oli siis Tamperelaisen yli 90 vuotiaan Yrjö Wigren Oy:n valmistama Olutnakki. Täytyy sanoa, että en ole koskaan vastaavanlaista makuelämystä kokenut, eniten makuhermoja hiveli tuo tuotteen selkeä "kotikutoisuus" jossa ei ollut havaittavissa vastaavissa tuotteissa olevaa teollista "leimaa". Ehdottoman hieno makukokemus jota suosittelen lämpimästi kaikille, arvioinnissa 4/5 pistettä.
Tuotteen saatuvuudesta ei allekirjoittaneella ole tarkempaa tietoa, kyseiset näytekappaleet oli ostettu K-kaupassa olleelta tuotteen konsulentilta. Täytyy loppuun todeta, että vaikkei meillä kotona tuona iltana muuta tapahtunutkaan saatoin miehenä mennä erittäin tyytyväisenä nukkumaan.
Lämmitys perinteisesti tuossa citygrillissä eli mikrossa. Nakit höyryävänä lautasella eteen,sivuun siivu sinappia ja testitilanne käyntiin. Jo ensimmäisellä veitsenleikkauksella voi sanoa, että kyseessä on todella laadukas tuote. Rasva tirahtaa sopivassa määrin leikatessa, ei kuitenkaan ylitse pursuavana. Palaseen siivu sinappia kylkeen ja suuta kohti. Maku: selkeä pikantti maltaan ja pienen pieni savun maku. Lihapitoisuus todella korkea. Valmistajan sivuilta (http://www.yrjowigren.fi/) asian tarkastin ja 80 % ilmoitettiin lihapitoisuudeksi. No,ilta jtkui seuraavia ja aina seuraavia paloja nauttien ja makunautinto oli miltei täydellinen, tuotteessa selkeä ei niin teollisen tuotteen- ominaisuus. Ainut vika mikä löytyi oli se, että tuo kuusi kappaletta oli liian vähän,loppuivat hemmetti kesken.
Kyseessä oli siis Tamperelaisen yli 90 vuotiaan Yrjö Wigren Oy:n valmistama Olutnakki. Täytyy sanoa, että en ole koskaan vastaavanlaista makuelämystä kokenut, eniten makuhermoja hiveli tuo tuotteen selkeä "kotikutoisuus" jossa ei ollut havaittavissa vastaavissa tuotteissa olevaa teollista "leimaa". Ehdottoman hieno makukokemus jota suosittelen lämpimästi kaikille, arvioinnissa 4/5 pistettä.
Tuotteen saatuvuudesta ei allekirjoittaneella ole tarkempaa tietoa, kyseiset näytekappaleet oli ostettu K-kaupassa olleelta tuotteen konsulentilta. Täytyy loppuun todeta, että vaikkei meillä kotona tuona iltana muuta tapahtunutkaan saatoin miehenä mennä erittäin tyytyväisenä nukkumaan.
tiistai 6. huhtikuuta 2010
kuukauden makkara: KIVIKYLÄN HUILUNTUHTI
No ainakin aika läheltä sieltä, nimittäin huittisista: Keltaiseen pakkaukseen jossa on lapinmaiseman oloisia piiroksia ja englannin stonegengen-näköisiä kuvioita, kätkeytyy tämän kuukauden herkku ja kuukauden makkara: Kivikylän kotipalvaamon huiluntuhti-makkara.Tämä kansallisissa makkarakisoissakin pärjännyt miedonmakuinen ja tumma grillimakkara on oman tiensä kulkija makkaroitten joukossa, lihallinen toisinajattelija.
Testissä laitoimme normaaliin kiireisen city-ihmisen uuniin eli mikroon tämän syötävän, ja tulos yllätti iloisesti: vaikka kyseessä on erikoisherkku, niin se oli kiltisti mikrossa ja keräsi tasaisen paistopinnan, kadottamatta nesteitään. Mikro, joka on neutraali valmistusuuni, oli hyvä haaste makkaralle ja laittoi sen oman olemuksen todelliseen testiin, ja tästä huiluntuhti selvisikin.
Pintakin oli siisti ja "paistuneen näköinen" vaikkei mikro rusketa. lautaselle kokosimme hillosopuleita, pikkukurkkuja ja vihersalaattia, myös hapankaalia aimo annos toiselle poskelle.
Sinappina keskitumma aura tai jokin ranskalainen viritys.Se antaa itsessään vaalealle, blondille makkaran pinnalle hienostuneen ja näyttävän hunnun lautasella.
makuelämys sai joikhaamaan: Huiluntuhti maistuu oikeasti pohjoisen suomen tuotteelle, viljaisalle ja maan läheiselle, pehmeitten keväthankien savuisalle kolttasavulle.Hyvä makkara, hieno aromi ja laadussa paistaa läpi makkaramestarin osaaminen ja keskittyminen työhönsä.
Tässä tuotteessa esiintyy omintakeisesti samaan aikaan hillitty juhlallisuus arjen makujen rinnalla, mikä tekee siitä monikäyttöisen ja arvostettavan ruokamakkaran.
Lapin kanssa tällä makkaralla ei liene muuta tekemistä, kuin että tehdas sijaitsee lapin kylässä eikä siellä porotunturin uumassa, mutta aito pohjoinen makuelämys erikoisen paketin psyykkisen vaikutuksen kanssa väjäämättä syntyy.
Makkaran koemaistaja antaa tälle tuotteelle pisteet 4/5.
lauantai 6. maaliskuuta 2010
Järvi-Suomen Portin kaupallisen johtajan haastattelu
Makkarakerhon agentti lähetti Järvi-Suomen Portin kaupalliselle johtajalle muutamia kysymyksiä. Tässäpä Niina Nikulaisen vastaukset:
1) Mikä asia toi teidät Portin johtoon työskentelemään, ja oletteko ollut kauankin?
Tulin Portille kesäkuussa 2008 uuden toimitusjohtajan pyytämänä ja siihen mennessä oli makkaran ja lihan myynti kerinnyt tulla tutuksi useamman vuoden ajalta Poutulla työskennellessäni.
2)Mihin suuntaan haluatte kehittää Portin brandia?
1. Portti ja UkkoPekka haluaa olla lähellä tavallista suomalaista " iholla " niin arjessa kuin juhlassa hyvässä seurassa.
2. Ei liian erikoista, ei liian hienoa, eikä kallista vaan tuote joka sopii koko perheen makuun.
3. Äijämäinen meininki, kuitenkin niin että myös tytöt tykkää.
Tässä uuden Portin tämän päivän ja tulevaisuuden isot ajatukset tuotekehittelyn, markkinoinnin ja myyntitoimintojen suuntina.
3) oletteko johtajana jättänyt omia tuote-ehdotuksia tai onko teillä sellaisia mielessä tuotannolle?
Olen Portilla uudistanut tuotekehittelyn toimintamallia siten että suunnittelussa on mukana myynnin, markkinoinnin sekä tuotannon henkilöitä varsinaisten tuotekehittelijöiden rinnalla. Myös itse osallistun usein tuotekehityksen suunnittelupalavereihin.
Kaupallisen ryhmän johtajan tehtävässä on se mukava asia, että pääsee osallistumaan myös kaikkeen suorittavaan toimintoon kuten myymäänkin.
UkkoPekka brändin laajentaminen eri variaatioiksi on ollut oman käden jälki.
4) haluatteko lähettää Savolaiselle Makkarakerholle terveisiä Olkaa hyvä!
Kävin esittelemässä kesän uutuuksia eräälle ostajalle ja hän tutustuttuaan tuotteisiin tokaisi " Hitto kun on hyvää, maistuu ihan siltä mitä nimi sanoo. Nyt kun tulee mettältä kotiin ei joudu sohvalle pelkästä kaljan hajusta vaan kun lisätään valkosipuli niin haisee tosi rankki ".
Eli kesälle tulossa uusi UkkoPekka maku, juusto ja valkosipuli UkkoPekka.
Herkullisia hetkiä UkkoPekkojen kanssa.
Terveisin
Niina Nikulainen
1) Mikä asia toi teidät Portin johtoon työskentelemään, ja oletteko ollut kauankin?
Tulin Portille kesäkuussa 2008 uuden toimitusjohtajan pyytämänä ja siihen mennessä oli makkaran ja lihan myynti kerinnyt tulla tutuksi useamman vuoden ajalta Poutulla työskennellessäni.
2)Mihin suuntaan haluatte kehittää Portin brandia?
1. Portti ja UkkoPekka haluaa olla lähellä tavallista suomalaista " iholla " niin arjessa kuin juhlassa hyvässä seurassa.
2. Ei liian erikoista, ei liian hienoa, eikä kallista vaan tuote joka sopii koko perheen makuun.
3. Äijämäinen meininki, kuitenkin niin että myös tytöt tykkää.
Tässä uuden Portin tämän päivän ja tulevaisuuden isot ajatukset tuotekehittelyn, markkinoinnin ja myyntitoimintojen suuntina.
3) oletteko johtajana jättänyt omia tuote-ehdotuksia tai onko teillä sellaisia mielessä tuotannolle?
Olen Portilla uudistanut tuotekehittelyn toimintamallia siten että suunnittelussa on mukana myynnin, markkinoinnin sekä tuotannon henkilöitä varsinaisten tuotekehittelijöiden rinnalla. Myös itse osallistun usein tuotekehityksen suunnittelupalavereihin.
Kaupallisen ryhmän johtajan tehtävässä on se mukava asia, että pääsee osallistumaan myös kaikkeen suorittavaan toimintoon kuten myymäänkin.
UkkoPekka brändin laajentaminen eri variaatioiksi on ollut oman käden jälki.
4) haluatteko lähettää Savolaiselle Makkarakerholle terveisiä Olkaa hyvä!
Kävin esittelemässä kesän uutuuksia eräälle ostajalle ja hän tutustuttuaan tuotteisiin tokaisi " Hitto kun on hyvää, maistuu ihan siltä mitä nimi sanoo. Nyt kun tulee mettältä kotiin ei joudu sohvalle pelkästä kaljan hajusta vaan kun lisätään valkosipuli niin haisee tosi rankki ".
Eli kesälle tulossa uusi UkkoPekka maku, juusto ja valkosipuli UkkoPekka.
Herkullisia hetkiä UkkoPekkojen kanssa.
Terveisin
Niina Nikulainen
tiistai 2. maaliskuuta 2010
MAALISKUUN MAKKARA: PORTIN OLUTMAKKARA
TÄMÄ oivallus, eli laittaa oluen maku ja makkaran maku samoihin kuoriin kuuluu samaan neronleimausten sarjaan kuulennon ja netin keksimisen sarjassa. Kiireinen city-ihminen ei ehdi juopottelemaan, joten oluen nauttiminen pitää yhdistää ruokailussa: Myös tipattomassa tammikuussa on hyvä olla hengessä mukana eli jos ei juoda, niin sitten syödään olutmakkaraa.
Tämä vahvasti keskissestä euroopasta tullut perinne ja lähinnä germaanisten heimojen keksintö on oivallinen yhdistelmä makujen harmoniaa, ja portti on perinteikkäänä ja maailmanluokan makujen tekijänä luomaan omaa brandiaan tässä makkaran vaativassa alakategoriassa: On valmistettu portin olutmakkara, ja asialle on todella vihkiydytty.
Paketin avaaminen saa hyvälle tuulelle, ja vakuumista leyhähtää vieno maltainen tuoksu mutta vielä tässä vaiheessa ei olutpullon kuva tulee videona mieleen välittömästi. Mutta pannulle pääsyn jälkeen alkaa tuoksujen juhla ja kapakkailta minikoossa keittiössä: Puuttuu vain saksalaista humppamusiikkia ja sulkahattuisia henkselipolvihousuisia kahden litran kolpakkojaan kolisuttelevia hoilaavia saksmanneja tunnelmasta, tuoksut jotka pannulla ruskistettuna leijailevat ovat niin nostalgisia. Pieni maltainen höyrähdys pääsee valmistuksessa, joka siis tässä tarinassa on ihan tavallinen valurautapannu.
Tulee aika nostaa naureskelevat, avautuneet nakit lautaselle: Tuoksu saa hyvälle tuulelle, ja tässäkohtaa alkaa tehdä mieli pullollista olvia joka loisi kansainvälisen gourmeen. No, avataan yksi Olvi, vaihteeksi tässäkohtaa olvin tumma olunen. Lisukkeeksi hillosipuleita ja pikkukurkkuja, tulisen tummaa sinappia Auralta (tai ranskan Maillen Dijon on myös hyvä, vaikka luetaankin mietoihin tulisiin) laitetaan vielä tuoresalaattia jäävuorisalaatista ja kurkkupikkelsiä sekaan.
nauti silmät kiinni mutustellen ja tunne suun mukava oluen ja mausteitten polte, nyt ei enää tarvitse lähteä pubiin iltaa istumaan poikien kanssa jos sattuu laiskottamaan.
Nämä olutmakkarat ovat kerrassaan laadukkaita ja herkullisia, rasvaisuus on aika alhainen ja makkaran rakennekin pysyy hyvin paistettaessa koossa: nestettä tulee jonkin verran mutta se on suolamaustelientä. Mieto maltainen maku hyväilee leppeästi laadukkaan lihan seassa, kotimainen liha olisi tässä veikkaukseni mutta sekin jää toiseksi makunäkemyksen rinnalla.
Tämä on oikea erikoismakkara. Portti makkaramestareineen on taas ollut koolla ja suorittanut savolaisen elintarvikeelämän makkara-ja lihateollisuudessa merkittävän aluevaltauksen.
Juhlahumussa ja humppien soidessa tähdet puhtaalla pelillä 5/5
torstai 18. helmikuuta 2010
Letsho-resepti
Tuohon edelliseen liittyen voisi laittaa yhdenlaisen letsho-reseptin.
1 dl öljyä
½ kg sipulia
½ kg porkkanaa
½ kg paprikaa
750 g tomaattia
1 rkl merisuolaa
½ rkl sokeria
0,35 dl etikkaa
Kuori sipuli ja porkkana. Huuhdo paprikat ja tomaatit. Poista paprikasta siemenet. Kuutioi kasvikset. Tomaatit voivat olla vähän suurempina kuutioina.
Laita laakean kattilan tai paistokasarin pohjalle öljy. Paista ensin kevyesti sipuleita, älä ruskista. Lisää porkkana- ja paprikakuutiot, kypsennä edelleen. Lisää tomaatti, suola, sokeri ja etikka. Keitä miedolla lämmöllä 40 minuuttia.
Purkita puhtaisiin tölkkeihin kuumana. Laita kansi päälle. Peitä purkki pyyhkeellä tai viltillä ja pidä sitä huoneenlämmössä vuorokauden ajan. Sitten purkit jääkaappiin. Muutaman päivän päästä, jopa aiemminkin, letshoa voi ruveta syömään.
T: Toveri Z
1 dl öljyä
½ kg sipulia
½ kg porkkanaa
½ kg paprikaa
750 g tomaattia
1 rkl merisuolaa
½ rkl sokeria
0,35 dl etikkaa
Kuori sipuli ja porkkana. Huuhdo paprikat ja tomaatit. Poista paprikasta siemenet. Kuutioi kasvikset. Tomaatit voivat olla vähän suurempina kuutioina.
Laita laakean kattilan tai paistokasarin pohjalle öljy. Paista ensin kevyesti sipuleita, älä ruskista. Lisää porkkana- ja paprikakuutiot, kypsennä edelleen. Lisää tomaatti, suola, sokeri ja etikka. Keitä miedolla lämmöllä 40 minuuttia.
Purkita puhtaisiin tölkkeihin kuumana. Laita kansi päälle. Peitä purkki pyyhkeellä tai viltillä ja pidä sitä huoneenlämmössä vuorokauden ajan. Sitten purkit jääkaappiin. Muutaman päivän päästä, jopa aiemminkin, letshoa voi ruveta syömään.
T: Toveri Z
maanantai 8. helmikuuta 2010
helmikuun makkara: Kalkkuna-ukkopekka
Paistettaessa makkara pysyi yllättävän kiinteänä, sillä tavallisesti broilerin tai kanalintujen liha on melko murakkaa tavaraa ja kaman koossapito on usein paistettassa työlästä. Ukkopekkakalkkuna pysyi hyvin koossa, ja hymyili kauniisti ruskituksen päälle.
Ulkonäössä ei ollut valittamista, makkara hikoili sopivasti ja oli kutsuvan punertava.
Leikatessa lihaa rasva nousi mukavasti esille, eli paljon pelätty kuivuus tässä kalkkunamakkarassa oli tehtaalla onnistuttu välttämään, voi puhua jopa keskirasvaisesta tuotteesta.Myös yleinen muhevuus massan kokoonpanossa oli sopiva.
Makuelämyksessä kalkkunamakkara on sopivan suolainen, veikkaan merisuolaa täytteenä, ja itse maku tuotti yllätyksen: Se on vahva kalkkunan maku, ei suinkaan perinteinen vähän pliisuksi tunnettu lievä ja joskus lähes mauton.Paljon on makukehitys kulkenut eteenpäin niistä ensimmäisen polven makkaroista, jotka olivat kuivia ja mauttomia kuin rukkanen.
Vahva ja hallittu kalkkunanlihan perusmaku kaipasi siis oivallista sinappia: No, eikun kyytipojaksi tähän Aura tummaa ja tulista, synkkaa hyvin yhteen.
Lisukkeina tähän sopi eksottinen, itäisestä naapurista alkujaan kotoisin oleva kaikissa paprikan väreissä oleva paprika-tomaatti-sipuli-valkosipuli- sekoitus, joka on salaatti kastikkeen kanssa, tätä sekoitusta kutsutaan nimellä "Letsho" ja sen nautitaan kylmänä salaattina makkara kanssa.
Kokeilkaapa! tätä löytyy lisukkeeksi S-marketeista, hyvinvarustetuissa myymälöissä.
Makuelämys näiden kolmen aineen kesken oli uusi ja eksoottinen, manner-eurooppalainen sivistynyt ja kultturelli monikansallinen gastronominen elämys. Portti on tehnyt hyvän laatutuotteen ja vetänyt uutta suuntaviivaa broileri-ja kakkunamakkaroitten saralla.
Arvostelussa voi antaa rehellisesti tälle makkaralle 4 tähteä viidestä.
makkaratoveri Zetagin kokeen
ohjeistuksella raportin laati Jussi
torstai 28. tammikuuta 2010
Saksalais Savolais Stadilainen iltapala
Aslakki testaili tällä kertaa Saksalaista Dulano Frankfurter-nakkia kiukaalla kärventäen ja kyllä oli maukas kokemus tämäkin, mukavan suolainen, mausteinen, lihaisa ja rasva tirskui suupielistä. Sinappina tämän nakin kanssa toimi vallan mainiosti lihatukku Herra Votkinin sinappi a la Eero Mäkelä ja juomana tietennii Savolaisittain Olvin keskiolutta. Kyllä sai kaksi koiruuttakin maistiaiset isännän iltapalasta ja kyllä kuolan ja hotkimisen perusteella on todettava että kaikki karvaset suosittelevat lämpimästi tätäkin herkkua. =)
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
TAMMIKUUN MAKKARA: PORTIN UKKOPEKKA
Portin perus-ukko-pekka 400 g,
järvi-suomen portti OyPALUU ARKEEN juhlapyhien ja vuodenvaihteitten jälkeen pitää suorittaa vaatimattomalla luonteenlaadulla, nöyränä ja ilman suuria erikoisuuksia. Siten on myös asiaankuuluvaa, että juhlamakkarat laitetaan kaappiin ja pitopöytään tuodaan tavallista arkimakkaraa, joka korostaa juhlakauden päätöstä.Ei juustoa, ei chiliä, ei pippuria: Palataan aivan tavalliseen ruokaan, ja härkäviikot tulee näkyä myös alkuvuoden makkaravalinnoissa.
On aika Portin makkaratallin perusvihanneksen, portin tavallisen perus-ukkopekan.
Tämän makkaran rooli on monessa mielessä historiallinen, sillä tämän grilliherkun ajatus syntyi jo kauan sitten aikana, jolloin televisio ja digboksi olivat kaukaista unelmaa ja jollon ruokakaupassa oli kahta sorttia tupakkia, punaista ja vihreää norttia ja viljat olivat tynnyreissä ja kauppias jauhoi kahvin pussiin tilauksesta. Ukkopekka syntyi keskelle kasvavaa suomen tasavaltaa sulostuttamaan ankeaa elämää, syntyi tavallinen maustamaton perusmakkara joka oli suuri uutinen ilmestymisensä aikoihin: Suomi ja sawo olivat saaneet oman griillimakkaransa!
Tuolloin elettiin maatalousvaltaisen ja ns. puhtaan ruoan aikakautta, ei ollut ranskanperunoita, sipsejä eikä coca-colaa. (tosin savolainen Olvi kehitti Olvi-colan vain hiukan myöhemmin)
Puhtaaseen ruokapöytään vailla mausteita, siis suolaa ja pippuria kummempaa, sopi puhtoinen perusmakkara. Raskasta maatyötä tekevien lauantai-illan ilo oli tuoksuvainen perus-ukkopekka puusaunan jälkeen, tuoksu joka leijaili pihan halki kutsuen tupaa syömään. Väsyneet tehdastyöläiset tunsivat ilon hetken sörkän yksiössä kun kaasuhellan lämmittämä ukkopekka nousi ruokapöydälle: Proletariaatin ja tehtaanjohtajan erottava kuilu katosi hetkeksi.
Perus-ukkopekka on vaeltanut nykypäivään historian halki säilyttäen tyynen arvokkuutensa ja tehtävänsä mullistuneessa makkaramaailmassa, se on kaikkien makkaroitten esi-isä henkisessä mielessä.
Itse makkaran valmistuksessa tämä makkara kestää pelkistetyn olemuksensa johdosta kovempaa käsittelyä, eli reilusti kuumuutta ja hiillostusta antaa vain lisää painokkuutta puhtoiselle maulle: Lihapitoisuus on niin korkea, ettei tuote kärähdä helposti.Kun mausteita ja juustotäytteitä ei ole, kuumuus nostaa itse lihan mauan etualalle koko puhtaudessaan.
Nuotiolla tämä makkara on omimmillaan, kun pinta saa hiukan savun makua ja metsän tunnelmaa mukaan. Makkaran mukana on helppo siirtyä keskiajan suomeen tunnelmassa, maakellareitten ja haka-aitojen keskelle. Lisukkeina tähän feodaalis-gastronomiseen makunautintoon sen kaikessa yksinkertaistetussa muodossaan sopii maltiiliset lisukkeet, eli emme lähde muuttamaan aterian perusmakua rauhallisen harmonisesta pois, vaan kunnioitamme yksinkertaista ja puhdasta makuelämystä: lautaselle laitamme keitettyjä vihanneksia,porkkanaa,lanttuja, keitettyä rosamunda-punaperunaa, ruskeaa kastiketta.
Tuoresalaattina otamme jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-paprika-seoksen.Näille saa kaupasta miedosti maustettua sinappikastiketta majoneesilla. Perunasalaatin voimme jättää hetkeksi pois ateriasta, ja lisäämme palasen silliä keitetyn perunan viereen. Silli tulee , uskokaa tai älkää, uskomattoman hyvin toimeen perus-ukkopekan kanssa samalla lautasella, sillä molemmat ovat maalaisteemaa korostavia eikä makujen poikkeavuus sodi kielenpäällä siten keskenänsä.
Silli ja makkara tuntivat toisensa jo ennenkuin suomi ja venäjä aloittivat toisen maailmansodan.
Sinappivalinnan tulee noudattaa maltillista, puhdasta makulinjaa: Otamme Auran vaaleinta mietoa sinappia ja sitä reilusti portin hunnuksi. Kokoamme lautasen rauhallisella mielenlaadulla, vihannekset ympyrään lautasen reunoille ja makkarat sinappihuntunsa kanssa keskelle.
Laitamme kiireen pois mielestämme, nuuhkimme vihertävän lautasen keskeltä nousevaa hyväilevää vaalean sinapin ja miedon lihan yhteistä vienoa tuoksua, ja annamme itsemme vaipua unholaan kalevalan päivien rantamaille kauas suomen kansan alkuaikojen leiritulille.
Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, portin ukkopekan suuhuni laittavi.
Tähdet: 4 / 5 taatusti puolueellinen raati.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)