Sisällisotaa makkara-alalla
ATRIAN PUNAINEN LENKKIMAKKARA 400 G / Atria Oy
HARVOIN on kilpailijafirmat ottaneet toisistaan mittaa perinteisen lenkkimakkaran kohdalla niin vakavamielisesti kuin mitä ruokatalot Atria ja HK ovat tehneet. Kun HK lanseerasi aikoinaan sinisen lenkkinsä, kävi Atria mietteliääksi ja halusi tulla mukaan kansallismakkarakisaan joka on melkein yhtä jännää kuin kansallisaarteen etsintä mutta maukkaampaa. Siispä Atria valmisti ensin ruokamakkaran sinisen rinnalle, mutta ei ristinyt sitä juuri Atrian uunilenkkiä kummemaksi: Pakettikin oli suunnilleen atrian valkoinen jossa vain atrian punainen merkki, mutta jonkin aikaa jälkeen alkoi tapahtua!
Tehtaalla julistettiin äänetön sota HK:lle ja lähdettiin haastamaan sinisen asemaa johtavan kansallismakkarana. Syntyi virallinen Atrian punainen lenkki.
Laitoimme paketit vierekkäin pöydälle ja vertailimme aikoinaan tuotteita: Atrian punainen on verrattuna edeltäjäänsä sotaisamman näköinen, kauttaaltaan vahvasti punainen paketti nimensä mukaan, ja pötkökoko sylinterinpuolikkaissa näyttäisi olevan aavistuksen paksumpaa tavaraa vaikka grammamääräksi paketissa ilmoitetaankin perinteinen 400 grammaa.
Avasimme paketin ja tuttu tuoksahdus sieltä tulla tulvahti: Matala, pehmeä peruslenkin tuoksu jossa hiukan makeaa tuoksahdusta. Leikkasimme viipaleita ja koostumus on melkein sama kuin aikaisempi, tosin hiukan lihaisamman näköinen. Jauhovalkeus uupuu samassa mitassa kuin klassisen uunilenkin aikana.
Sitten tärkein hetki tasavallan kansallismakkaran taistelussa: Makutesti.
Maku on ensin lähes tuttu uunilenkin perusmakea, hiukan jauhoinen tyyli mutta hiukan paremmin pureskeltuna se alkaa saada lihaisuutta suunpohjalla. Lihapitoisuutta -tai ainakin lajiketta on siis paranneltu, on ensitoteamus kylmänä. Kylmätesti on HK:n sinisen haastolistalla.
Maku tuntuisi alkuun mukamas samankaltaiselta kuin sinisessä, mutta tämän makkaran seos on mukavalla tavalla hiukan makeampaa ja ja ehkä vähän jauhomaisempaa siniseen verrattuna, mutta parempaa kylmänä kuin muinainen uunilenkki oli.Onnistunut perussekoitus siis.
Paistettuna pannulla uunissa punainen turpoaa kuin valtion ylijäämä ja rehottaa naama punaisena pannulla kuin joulupukki 20 totin jälkeen, ja ruskistuu todella nopeasti, älä siis polta!
HK tuntui olevan hitaammin paistuva tähän verraten paistotestissä.
Rasvaisuus näiden kahden välillä ei paljoa eroa, punainen on ehkä vähän tirskuvampi tarkoituksella sillä tasoitetaan jauhoisuutta joka ei kuitenkaan häiritse.Seoksessa on kosteutta enemmän kuin rasvaa joka on hyvä asia itsessään.
Juuston kanssa tämä on herkkua, sillä kuumennettaessa juusto kaveeraa samaa tahtia makkaran kanssa ja tämä on siis oikein hyvä juustomakkaraksi kotikonstein.
Liha leikkaantuu erittäin kevyesti ja koostumus on höllempi kuin sinisellä.Maku on mukavan tasainen ja liha-jauhotasapaino on tähän hintaluokkaan asiallinen.
Testi on tehty.Pystyikö punainen haastamaan sinisen?
Se jää jälleen kerran jokaisen omaksi valinnaksi: Koemaistajamme mukaan punainen pystyy kilpailemaan hyvin sinisen kanssa, mutta makusuunta on selkeästi erilainen tosin hetken aikaa piti maistella kumpaakin ja analysoida pieniä hienouksia. HK on tavoitellut kansanomaista hienostunutta aatelisuutta ja Atria taas maukasta jokamiehen perusevästä. Atrian on lähtenyt haastamaan oikein suuren kilpakumppaninsa: Ei kopioimalla sinistä vaan luomalla oman peruslenkki-vivahteensa, parilla omalla selkeällä makuratkaisulla koskien makkaran kosteutta ja rasva/jauhotasapainoa ynnä hillittyä maustelinjaa.
Savolainen sanoisi että kumpaakin syö ennenkuin selkäänsä ottaa, mutta todettakoon että kummatkin ovat onnistuneita luomuksia: Punaisella on oma paikkansa makkarmualimassa, HK sinisen kovana ja hyvälaatuisena haastajana. Koska toisinajattelu on sallittu, tämä punainen kelpaa hyvin vaihtoehto-kasnallismakkaraksi vastarannan ajattelijoille.
Kyllä suomi on hieno maa!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Atria. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Atria. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
torstai 4. marraskuuta 2010
KUUKAUDEN MAKKARA: WILHELM BBQ
Jet-set tyyliin hot-rod maustein
ATRIA WILHELM BBQ
Vanha huoltomies höristää korviaan kuullessaan sanan BBQ. Brigitte Bardot"n siskoko? Eijei, paljon parempaa, Atrian kansallisen makkarakonsernin uutuustuote ja uutta eksotiikkaa suomalaiseen makkarapöytään. Atria on kuulostellut muuttuvaa mualimaa ympärillään ja laittanut arkkikilpailijansa Kabanossin viimeaikojen kujeet muistiin. Atrian yöllisissä salaisissa makkaratehtaan kehitystyöryhmän valvojaisissa on päädytty kovassa kisassa uuteen maustemaalilmaan: Barbeque-maustetyylittelyyn, hip-hop-jetset-suurenmualiman makkaralinjaukseen!
Makkarat on puettu härnäävään muoviseen juhlapukuun ja päällä on kutsuva BBQ-tunnus herättämässä huomiota. Paketti ostoskärryyn ja vaimoa hoputtaen kassan kautta kotiin.
On perjantai-ilta, vain sinä, sauna ja BBQ. Ja Olvi taustalla, tietty.
Kiuas ottaa metallisen paistopussiin vastaan hyväillen ja halaillen, ja siellä sisällä BBQ-nelikko alkaa paistua ja luoda tunnelmaa saunaosastolle: Vähän ajan päästä suloinen mausteinen tuoksu alkaa vallata ilmanalaa saunaosastolla, on pakko laskea tuota muhevaa pussista pulpahtelevaa höyryä vähän pukuhuoneen jäähdyttelyn puolellekin.
Kun käymme sitten juhlapöytään, avautuu paketista vaaleahko kvartetti jolla on pieni mukava hiki pinnassaan, jo paketista otettu vaalea väri on tässä otoksessa säilynyt ja rasvaa hikoilee sieltä täältä kuoren välistä, suurempia räjähdyksiä pussissa ei tapahtunut.
Kuori kestää hyvin tätäkin haudutusta ja leikkaamme palasen ja tarkistamme tuloksen:
Hienosyinen seoskokoomus (ei saulin) paljastaa tukevan lihapitoisuuden ja mausteseos tuoksahtaa mukavasti heti nenään.
Maku on hienostuneen tasajakoinen ja mausteseos on jokaiselle sopivan maukas, ei liian tulinen vaan keskieurooppalainen: Muhevuutta ja laaja-alaisuutta löytyy ja maku on pirteä.Makkaramestari on selkeästi hakenut laajempaa yleisöä tulisille kilpaijoille, jotka tykkäävät maustetusta makkarasta mutta ei liian tulisesta kuitenkaan.
Makkara on herkullinen ja mausteitten kirjo tasapainoisesti viritetty.
Oikein mukava syömiskokemus kun haetaan saunavieraalle sopivaa eksottisempaa, mutta kuitenkin jokaisen syötävää mausteista makkaraa.
Lisukkeeksi tähän hillittyyn tulisuuteen sopii vahva Colemans sinappi joka tukee tulisempaa makunystyrää BBQ:n korotukseksi ja runsaasti valkosipulikurkkuja, hapankaalia ja hillosipulia. Vihersalaattia pehmikkeeksi lisäksi,paprika-sipuli-tomaatti kuorrutuksella.
Tämä makkara tykkää lisukkeista lautasella joten niitä sille paljon.
Perunoita voi myös laittaa ja pariisinpotut ovat kotonaan mietoina sellaisina tässä.
Naatitaan!
ATRIA Onnittelee savolaista makkarakerhoa virallisesti seuraavalla viestillään:
"Tervehdyksemme ja onnittelumme seuranne 1-vuotismerkkipaalun saavuttamisesta!
Viitoittakoon ensimmäisen vuoden pyyteetön työnne myös tulevien vuosien toimintaanne!
Makkara,suomalaisen ruokakulttuurin aateli (kotisivujanne lainaten)ansaitsee tulla kohdelluksi sillä positiivisuudella ja intohimolla , mitä kerhonne on osoittanut"
Parhain terveisin Atria-makkaroiden puolesta
Kaisa Kerttula
ATRIA WILHELM BBQ
Vanha huoltomies höristää korviaan kuullessaan sanan BBQ. Brigitte Bardot"n siskoko? Eijei, paljon parempaa, Atrian kansallisen makkarakonsernin uutuustuote ja uutta eksotiikkaa suomalaiseen makkarapöytään. Atria on kuulostellut muuttuvaa mualimaa ympärillään ja laittanut arkkikilpailijansa Kabanossin viimeaikojen kujeet muistiin. Atrian yöllisissä salaisissa makkaratehtaan kehitystyöryhmän valvojaisissa on päädytty kovassa kisassa uuteen maustemaalilmaan: Barbeque-maustetyylittelyyn, hip-hop-jetset-suurenmualiman makkaralinjaukseen!
Makkarat on puettu härnäävään muoviseen juhlapukuun ja päällä on kutsuva BBQ-tunnus herättämässä huomiota. Paketti ostoskärryyn ja vaimoa hoputtaen kassan kautta kotiin.
On perjantai-ilta, vain sinä, sauna ja BBQ. Ja Olvi taustalla, tietty.
Kiuas ottaa metallisen paistopussiin vastaan hyväillen ja halaillen, ja siellä sisällä BBQ-nelikko alkaa paistua ja luoda tunnelmaa saunaosastolle: Vähän ajan päästä suloinen mausteinen tuoksu alkaa vallata ilmanalaa saunaosastolla, on pakko laskea tuota muhevaa pussista pulpahtelevaa höyryä vähän pukuhuoneen jäähdyttelyn puolellekin.
Kun käymme sitten juhlapöytään, avautuu paketista vaaleahko kvartetti jolla on pieni mukava hiki pinnassaan, jo paketista otettu vaalea väri on tässä otoksessa säilynyt ja rasvaa hikoilee sieltä täältä kuoren välistä, suurempia räjähdyksiä pussissa ei tapahtunut.
Kuori kestää hyvin tätäkin haudutusta ja leikkaamme palasen ja tarkistamme tuloksen:
Hienosyinen seoskokoomus (ei saulin) paljastaa tukevan lihapitoisuuden ja mausteseos tuoksahtaa mukavasti heti nenään.
Maku on hienostuneen tasajakoinen ja mausteseos on jokaiselle sopivan maukas, ei liian tulinen vaan keskieurooppalainen: Muhevuutta ja laaja-alaisuutta löytyy ja maku on pirteä.Makkaramestari on selkeästi hakenut laajempaa yleisöä tulisille kilpaijoille, jotka tykkäävät maustetusta makkarasta mutta ei liian tulisesta kuitenkaan.
Makkara on herkullinen ja mausteitten kirjo tasapainoisesti viritetty.
Oikein mukava syömiskokemus kun haetaan saunavieraalle sopivaa eksottisempaa, mutta kuitenkin jokaisen syötävää mausteista makkaraa.
Lisukkeeksi tähän hillittyyn tulisuuteen sopii vahva Colemans sinappi joka tukee tulisempaa makunystyrää BBQ:n korotukseksi ja runsaasti valkosipulikurkkuja, hapankaalia ja hillosipulia. Vihersalaattia pehmikkeeksi lisäksi,paprika-sipuli-tomaatti kuorrutuksella.
Tämä makkara tykkää lisukkeista lautasella joten niitä sille paljon.
Perunoita voi myös laittaa ja pariisinpotut ovat kotonaan mietoina sellaisina tässä.
Naatitaan!
ATRIA Onnittelee savolaista makkarakerhoa virallisesti seuraavalla viestillään:
"Tervehdyksemme ja onnittelumme seuranne 1-vuotismerkkipaalun saavuttamisesta!
Viitoittakoon ensimmäisen vuoden pyyteetön työnne myös tulevien vuosien toimintaanne!
Makkara,suomalaisen ruokakulttuurin aateli (kotisivujanne lainaten)ansaitsee tulla kohdelluksi sillä positiivisuudella ja intohimolla , mitä kerhonne on osoittanut"
Parhain terveisin Atria-makkaroiden puolesta
Kaisa Kerttula
perjantai 3. syyskuuta 2010
KUUKAUDEN MAKKARA SYYSKUU
ATRIA WILHELM VALKOSIPULI-SINIHOMEJUUSTO
Ranskalaisesta kellarista pitopöytään
Juustomakkaroitten valtakauden alettua hurmuliskojen jurakauden päätyttyä vuonna 5 miljuunaa ennen ajanlaskun alkua ranskanmaalla keksittiin, että hometta voidaan käyttää hyödyllisesti juuston hapatuksessa.Ranskan vallankumouksen suurin saavutus oli tämän ranskassa kehitetyn sinihomeisen juuston kytkeminen makkaraan, josta Ludvig 16. jälkeläiset paettuaan vallankumousta savoon asti toivat iisalmelle Atrian tehtaille uuden makkaralajikkeen:Sinihomejuusto-makkaran.
Aivan noin tietenkään historia ei taaskaan mene, mutta Atrian tehtaan makkaramestarin saatua mehevän vinkin keskeisestä euroopasta valmisti meille aidon sinohomejuusto-makkaran ja lätkäisi siihen päälle vielä valkosipulia, syntyi Wilhelm-aitolihansyöjien sinihome-valkosipulijuustomakkara. Taidatkos tuon toistaa yhtä lahjakkaasti peräkanaa häh?
Paistossa tuoksujen suuri kategoria vapautuu grillistä ilmoille jo heti paiston alussa, sillä makujen pakkauma on niin suuri: Pelkkä sinihomejuusto riittäisi täyttämään ilmanalan sydäntä hellivillä tuoksuillaan, mutta tämä on sitä jotakin yhdistelmien yhdistelmää: Moniavioisuutta kertalaakista makkaran liitossa!
Wilhem paistuu maltillisemmin kuin pahin markkinoitten kilpailijansa kabanossi, ja Atria onkin kyennyt taitavalla strategiallaan luomaan itsensä valtakunnan toiseksi suureksi myyntimerkiksi perinteisen kabanossin ohessa, Järvisuomen portin lyödessä kiilaa suurten välissä: Vähitellen Wilhem saa väriä grillissä ja suostuu tulemaan ulos ujosta kuorestaan heläyttäen makujen ja hajujen koko kirjon täyttäen koko grillaustilan: Lopputulos on ns. massamakkaralle kyllä varsin kiitettävä, vaikka kyseessä on valtamerkki on se laadulla silti tehty.
Makkara leikkaantuu rapeasti eikä nestettä ole liikaa, sinertävä juusto tihkuu herkullisesti valuskellen jostain syvyyksistä, valkosipulin tuore tuoksu pukkaa välittömästi perään.Kuori on sopivan ohut, mutta riittäävän sitkeä. Massa kestää kovemmankin paiston makkarasaunassa hajoamatta kättelyssä.Maku on varsin juustoinen ja sinihomeinen, mutta se antaa kuitenkin takaa-alalla vuoroaan kyselevälle valkosipulille tilaa ja sipulinen elämys tulvahtaa kohteliaasti pääesiintyjän, sinihomejuuston kantapäillä täydentäen makujen aarian. Tässäkohtaa monella kilpailijalla pettää rasvan taju, ja herkku yleensä pursuaa infernaalisen infarktisesti laardia jonka kohtalon Atrian makkaramestari on onnistunut tuhdista sisällöstä huolimatta kuitenkin välttämään, ja luomaan keskieurooppalaisen hyvin ranskalaisen ruokamakkaran, joka kelpuutta kuivan patonginkin seurakseen ilman protesteja.
Tuote on tasapainoisen harkittu, runsasmakuinen - ja lihainen olematta kuitenkaan varsinainen rasvan toiveitten tynnyri, pysyen makujen ja lihaisuuden teemoissa syöjänsä parissa.
Tietenkin paketissa lukee aivan muuta rasvaprosentin kohdalla mitä kieli kertoo, mutta kerrankos elävä kieli ja makkaramieli on eri mieltä elintarvikeviraston kuivien konsulttien kanssa?
Pisteitä 4/5 ja ensijaiset kehut suuren talon onnistumisesta ns. massatuotannon pahimpien virheitten välttämisessä.Kun oma elämä tuntuu olevan usein pelkkää virhettä, on oikeus saada lautaselleen vastakohtaa oman sielun karikoista. Ja kun oma elämä tuntuu täydelliseltä, voi kaikesta aikaisemmasta pahasta silloin syyttää makkaraa. se kestää sen, koska on ihmisen paras kaveri.
Ranskalaisesta kellarista pitopöytään
Juustomakkaroitten valtakauden alettua hurmuliskojen jurakauden päätyttyä vuonna 5 miljuunaa ennen ajanlaskun alkua ranskanmaalla keksittiin, että hometta voidaan käyttää hyödyllisesti juuston hapatuksessa.Ranskan vallankumouksen suurin saavutus oli tämän ranskassa kehitetyn sinihomeisen juuston kytkeminen makkaraan, josta Ludvig 16. jälkeläiset paettuaan vallankumousta savoon asti toivat iisalmelle Atrian tehtaille uuden makkaralajikkeen:Sinihomejuusto-makkaran.
Aivan noin tietenkään historia ei taaskaan mene, mutta Atrian tehtaan makkaramestarin saatua mehevän vinkin keskeisestä euroopasta valmisti meille aidon sinohomejuusto-makkaran ja lätkäisi siihen päälle vielä valkosipulia, syntyi Wilhelm-aitolihansyöjien sinihome-valkosipulijuustomakkara. Taidatkos tuon toistaa yhtä lahjakkaasti peräkanaa häh?
Paistossa tuoksujen suuri kategoria vapautuu grillistä ilmoille jo heti paiston alussa, sillä makujen pakkauma on niin suuri: Pelkkä sinihomejuusto riittäisi täyttämään ilmanalan sydäntä hellivillä tuoksuillaan, mutta tämä on sitä jotakin yhdistelmien yhdistelmää: Moniavioisuutta kertalaakista makkaran liitossa!
Wilhem paistuu maltillisemmin kuin pahin markkinoitten kilpailijansa kabanossi, ja Atria onkin kyennyt taitavalla strategiallaan luomaan itsensä valtakunnan toiseksi suureksi myyntimerkiksi perinteisen kabanossin ohessa, Järvisuomen portin lyödessä kiilaa suurten välissä: Vähitellen Wilhem saa väriä grillissä ja suostuu tulemaan ulos ujosta kuorestaan heläyttäen makujen ja hajujen koko kirjon täyttäen koko grillaustilan: Lopputulos on ns. massamakkaralle kyllä varsin kiitettävä, vaikka kyseessä on valtamerkki on se laadulla silti tehty.
Makkara leikkaantuu rapeasti eikä nestettä ole liikaa, sinertävä juusto tihkuu herkullisesti valuskellen jostain syvyyksistä, valkosipulin tuore tuoksu pukkaa välittömästi perään.Kuori on sopivan ohut, mutta riittäävän sitkeä. Massa kestää kovemmankin paiston makkarasaunassa hajoamatta kättelyssä.Maku on varsin juustoinen ja sinihomeinen, mutta se antaa kuitenkin takaa-alalla vuoroaan kyselevälle valkosipulille tilaa ja sipulinen elämys tulvahtaa kohteliaasti pääesiintyjän, sinihomejuuston kantapäillä täydentäen makujen aarian. Tässäkohtaa monella kilpailijalla pettää rasvan taju, ja herkku yleensä pursuaa infernaalisen infarktisesti laardia jonka kohtalon Atrian makkaramestari on onnistunut tuhdista sisällöstä huolimatta kuitenkin välttämään, ja luomaan keskieurooppalaisen hyvin ranskalaisen ruokamakkaran, joka kelpuutta kuivan patonginkin seurakseen ilman protesteja.
Tuote on tasapainoisen harkittu, runsasmakuinen - ja lihainen olematta kuitenkaan varsinainen rasvan toiveitten tynnyri, pysyen makujen ja lihaisuuden teemoissa syöjänsä parissa.
Tietenkin paketissa lukee aivan muuta rasvaprosentin kohdalla mitä kieli kertoo, mutta kerrankos elävä kieli ja makkaramieli on eri mieltä elintarvikeviraston kuivien konsulttien kanssa?
Pisteitä 4/5 ja ensijaiset kehut suuren talon onnistumisesta ns. massatuotannon pahimpien virheitten välttämisessä.Kun oma elämä tuntuu olevan usein pelkkää virhettä, on oikeus saada lautaselleen vastakohtaa oman sielun karikoista. Ja kun oma elämä tuntuu täydelliseltä, voi kaikesta aikaisemmasta pahasta silloin syyttää makkaraa. se kestää sen, koska on ihmisen paras kaveri.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)