No ainakin aika läheltä sieltä, nimittäin huittisista: Keltaiseen pakkaukseen jossa on lapinmaiseman oloisia piiroksia ja englannin stonegengen-näköisiä kuvioita, kätkeytyy tämän kuukauden herkku ja kuukauden makkara: Kivikylän kotipalvaamon huiluntuhti-makkara.Tämä kansallisissa makkarakisoissakin pärjännyt miedonmakuinen ja tumma grillimakkara on oman tiensä kulkija makkaroitten joukossa, lihallinen toisinajattelija.
Testissä laitoimme normaaliin kiireisen city-ihmisen uuniin eli mikroon tämän syötävän, ja tulos yllätti iloisesti: vaikka kyseessä on erikoisherkku, niin se oli kiltisti mikrossa ja keräsi tasaisen paistopinnan, kadottamatta nesteitään. Mikro, joka on neutraali valmistusuuni, oli hyvä haaste makkaralle ja laittoi sen oman olemuksen todelliseen testiin, ja tästä huiluntuhti selvisikin.
Pintakin oli siisti ja "paistuneen näköinen" vaikkei mikro rusketa. lautaselle kokosimme hillosopuleita, pikkukurkkuja ja vihersalaattia, myös hapankaalia aimo annos toiselle poskelle.
Sinappina keskitumma aura tai jokin ranskalainen viritys.Se antaa itsessään vaalealle, blondille makkaran pinnalle hienostuneen ja näyttävän hunnun lautasella.
makuelämys sai joikhaamaan: Huiluntuhti maistuu oikeasti pohjoisen suomen tuotteelle, viljaisalle ja maan läheiselle, pehmeitten keväthankien savuisalle kolttasavulle.Hyvä makkara, hieno aromi ja laadussa paistaa läpi makkaramestarin osaaminen ja keskittyminen työhönsä.
Tässä tuotteessa esiintyy omintakeisesti samaan aikaan hillitty juhlallisuus arjen makujen rinnalla, mikä tekee siitä monikäyttöisen ja arvostettavan ruokamakkaran.
Lapin kanssa tällä makkaralla ei liene muuta tekemistä, kuin että tehdas sijaitsee lapin kylässä eikä siellä porotunturin uumassa, mutta aito pohjoinen makuelämys erikoisen paketin psyykkisen vaikutuksen kanssa väjäämättä syntyy.
Makkaran koemaistaja antaa tälle tuotteelle pisteet 4/5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti