lauantai 3. syyskuuta 2011

SYYSKUUN MAKKARA: PORTIN HOT

Portti vastasi suurien haasteeseen
SE ON HOT! Järvi-suomen Portti,chiligrillimakkara 280 g/pakkaus

PORTTI on makkaramualiman tyylikkäin taistelija, joka tekee omia makkarastrategioita ja laatii mielettömän maistuvia tuotteita täysin omilla ehdoillaan ja taidoillaan. Viimeajat makkaramediassa aina USA:ta ja Brasilian viidakkojen ja tiidetin yläköjen kautta Moskovaan asti kiirineet uutiset ovat rummuttaneet kahden suuren, HK:n Kabanossin ja Atrian Wilhelmin suuresta taistelusta Chili-makkaroitten maailmanvaltauksesta. Summia tähän maustemakkaran planetaariseen mittelöön on käytetty vissiin jo enemmän kuin Kiinan ylijäämää valtiolla on, joten taistelun tässä vaiheessa kuuluukin asiaan että suomessa käytävän makkarapelin kolmas pelaaja, savon ja järvi-suomen portti tekee yllätysvedon ja vastaa omalla erikoistuotteellaan.

KÄVIN päivänä hajamielisenä muutamana lähikaupassa ja portin makkarahyllyltä kuului kummallista makkarakielistä rupattelua, joten pysähdyin hetkeksi kuulemaan: No, siellä Portin Olutmakkaran vierellä oli toinen samannäköinen paketti jonka kanssa Olutmakkara heitti hiljaisella matalalla jorinalla jotakin juttua, keskeytin keskustelun ja katsoin kuka siellä rapisee. Ei, en ole tullut yhtään sen hullummaksi kuin viimeiseen 48 vuoteen, nimittäin makkaran aidolle ystävälle kehittyy seitsemäs aisti, kyky kommunikoida makkaran kanssa. Sitä tuijottaa pakettia ja sen tuoteselostetta kaupassa ja kuulee selvästi kun se juttelee sinulle, mutta ilman ääntä.
Tämä ns. Makkara-aisti kehittyy kuitenkin vasta useitten vuosikymmenten jälkeen, joten jos et heti tätä sivustoa luettuasi kuule sisäisiä ääniä lähikaupan hyllyllä, älä peljästy.Olet valittu mutta vasta aikojen kuluttua vasta tuhansien grilliliekkien hehkuttua yössä.

MUTTA sitten itse asiaan: HOT-paketti on siis samanoloinen kuin portin Olutmakkarapaketti, mutta sinimustan kansiasun keskellä on oranssipunainen HOT -kolmio ja siinä kirjoituksen alla ensimmäinen asia joka lämmitti: lihapitoisuus 87% ! Kokonaista 87, ajatella! Äkkiä kotiin ja saunan jälkeen valmistamaan: paketin avaamisessa tuoksahtaa heti voimakas chilin ja lihan yhdistelmä, neljä potraa pönäkkää makkarapoikaa ovat tietysti hiukan pienempiä kuin normaali neljäsatasen paketti mutta eipä haittaa: Päätin makkaroitten tuhdinoloisen ja vahvan massan takia paistaa ne nyt pannulla,ilman lisärasvaa tai nestettä hauduttamalla kannen alla: Ensiksi puoli tuntia lieden 6-numerosta alaspäin lukien kolmosella, käännä 15 minuutin kohdalla makkaroita ja kun toiset 15 minuttia on mennyt käännä hetkeksi 3-4 minuutiksi kutoselle ja sitten kokonaan lämpö pois, anna hautua vielä 5-10 minuuttia: Nyt makkarat ovat saaneet hitaan lämpönostatuksen, ja kuori on kauniisti ja rauhallisesti ruskettunut ja siinä on railoja.
Nostetaan lautaselle: Rasvaa ei todellakaan ole, mitään ei valu railoista, mutta rauhallisen paistamisen ansiosta myöskään palovammoja tai hiiltymistä ei ole tullut vaan kaunis pinta.
Laitetaan tähän aitoa Auran sinappia (keskivahvaa tänään) ja leikataan pala.

Ensin maistuu muutaman sekunnin ajan tavallinen makkaramaku, mutta sitten mutustelun myötä alkaa hitaasti ja tasaisesti nousta ihana chilin ja jalapenon polte, sieltä tuhdin täyslihan takaa joka voimistuu hitaasti ja varmasti koko ajan: Kyllä, tässä on potkua, kun vähän aikaa ollaan paloja mussuteltu on polte lopulta täydessä terässä: Se on vahva, mutta ei kuitenkaan liikaa polta suulakea eli hikoilla ei tarvitse syödessä: taustalla laulaa vielä vissiin mustapippuri solistina ja yhdistelmä on muikea! Portin tehtaan makkaraGuru on saavuttanut jälleen makuharmonian, savolais-ugrilaisen mielenrauhan itämaiseen poltteeseen yhdistettynä, fengshui savolax kertakaikkiaan! Chilin maku viipyy, se viipyy pitkään kitalaessa ja pysyy viriilisti yllä koko aterinoinnin ajan, juuri sopivan makuisena! Kyytipoikana lautasellamme on tänään Rasilaisen valkosipulihapankaalia sekä uutena vetona tuoreita herkkusieniä, ei siis purkkijuttuja vaan hollantilaisia sieniä suoraan pelloilta, ei paistettuna eikä liemessä, vaan puhtaan tuoreina. Leikkasimme isot sienet suuriksi viipaleiksi, ja siihen makkarapalan syönnin väleihin on hyvä ottaa yksinään mutusteltavaksi pari isoa tuoresieniviipaletta, tuoreen herkkusienen maku paitsi pääsee parhaisiin oikeuksiinsa justiinsa tuoreena kielellä, se jäähdyttää välillä suuta mukavasti imaisten chilinpoltetta pienemmälle liekille, siis uusi löytö ruoka-ainesten keskinäisissä suhteissa.Kokeilkaapa! ja kolmantena suupalana siis hapankaalia.
Kun lautanen on tyhjä, huomaamme neljännen paketin makkaran katselevan meitä vielä käsi pään alla pannulta: Lähes kasikymppinen lihapitoisuus täytti minut, koko pakettia ei tarvinnut syödä vaan tres hombres paketista riitti!

HYVIN on portti vastannut makkaramaailman jättien chili-ja jalapenotaisteluun mausteisten makkaroitten kentillä: Portin HOT on portin tuotteitten tapaan tasapainoinen, helposti syötävä ja kansanläheinen tuote, mutta se puraisee juuri sopivasti ja tarpeeksi lujaa chilipitoisuudellaan ollakseen mukana haastamassa ihmiskunnan suita 3000-luvun makkaratulevaisuuteen.
(Talouslamaa suurempi huoli on makkaran riittävyys ja lajien säilyminen kansainvälisesti kuten kaikki vähänkin sivistyneet ihmiset tajuavat)
Portti teki sen taas, täysin omilla ehdoillaan ja tyylillään! Aivan mahtava grilliuutuus ja herkullinen,täyteläinen ja omaleimainen chilimakkara.

Tästä kokemuksesta tuli niin hyvälle tuulelle sielun, vatsan ja psyyken kanssa että FengShui-makkarasielutasapaino on tyydyttynyt, se ei voi olla puolueeton arvioija tässä olotilassa vaan antaa täydet viisi pistettä uudelle Portin HOT-grillimakkaralle. Olkoon liikaa tai liian vähän, tämä poika on nirvanassa ja pysyy siellä jonkun aikaa.Siitä se vitonen tässä kovassa mualimassa, missä vain mies, makkara ja isänmaa muistetaan!

maanantai 15. elokuuta 2011

ELOKUUN MAKKARA

ATRIA WILHELM CHILI-JUUSTOGRILLIMAKKARA

UUTUUS on makkarakin kun sen yksikin osatekijä on onnistuneesti muutettu entisistä versioista uudeksi, Atria on jatkanut kokeilujaan chilipippurin maailmassa ja risteyttänyt vaihteeksi chilin ja juuston uutukaisessaan. No pitihän sitä maistella, houkuttimena oli ollut aikaisempi kabanossin vastaavanlainen pippuri-juustomakkara, eli eikun vertailemaan.
Kokeilimme piruuttaan ihan tavallista mikroaaltouunia, koska kiireinen suomalainen ei aina jaksa enää lauantai-iltana koota grilliä eikä väsymykseltään välttämätät jaksa edes odotella uunin kuumenista. Tämä varsinkin, jos saunaillasta on unohtunut makkaran paisto kiukaalla.
No, tiede saakoon oman osansa tässäkin lajissa joten annettiin mikron keksijälle mahdollisuus lunastaa paikkansa makkaramiesten maailmassa, joka on vaativuudeltaan yliopistotasoakin korkeampi titteli.Kauniista Wilhem-paketista nelikko suoraa päätä miksoon ja neljä ja puoli minuuttia täysillä, katotaas kuin jätkäin käy.
Sieltähän se puhallus alkoi ja paukkuminen kun kolme ja puoli minuttia oli korvennettu täysillä, ja lähemmäs viiden minuutin jälkeen avasimme luukun ja höyryjen hälvettyä otimme kuumennetun porukan lautaselle: Mikro osaa joskus paistaa ikäänkuin se ruskistaisi (emme tarkoita grillaustoiminnolla varustettua mikroa jollaisia insnöörit ovat toki väsänneet) ja tämän makkaran runsas juusto oli halunnut tulla kuorien yli halkeamien välistä jo puolessavälissä paistoa. Aktiivinen makkara, joka tahtoo tulla paistetuksi vaikka missä uunissa. Hyväluonteinen makkara siis! Lautaselle nostattuamme tämä makkara paljastuu hyvinkin juustoiseksi, leikkaantuu senmukaan hiukan venyvästi: Sitten makuelämys.
Kyllä. On tässä chiliä ihan kivasti ja sopivan keskiverto polte nousee jokaisella palan pureskelulla juustovallin takaa suun pohjia myöten: Ei liikaa, mutta yleiseen suomalaiseen maltilliseen chili-maustetasoon verraten aika hyvä potkaisu.Maku on pääpainotteisesti chilin hallitsema, tosin juusto muistuttaa avioliiton toisesta osapuolesta aika ajoin mukavasti.Juusto maku tulee parhaiten esiin tässä kombinaatiossa kun kanditaatti on jo lautasella hiukan jäähtyneempi.
Makkara-evoluutiota tarkastellessamme voimme tehdä yksiselitteisen johtopäätöksen: Tehtaamme ovat alkaneet satsata chilinpoltteeseen rohkeammin makua ja voimaa, tämä makkara on muinoisen Chorizon-tuotteen tasolla tulisuudessaan.
Suomesta löytyy nyt perusgrillituotteissa 3-4 selkeästi maustetumpaa ehdokasta siis.
Ja se on suuressa mitassa myytäville makkaramerkeille hyvä tulos historian tässä vaiheessa.
Ei tarvitse enää etsiä erikoismakkaroita jotta suussa saa tänään tulenlieskat esille ja huomenaamulla sitten intiiimissä tyhjennyksessä toiset lieskat ns. jälkipoltot. (Perinteinen jälkipolttohan tarkoittaa avaruusmatkailussa lentoradan korjausta suihkusuuntauksella)

Tämä on täsmällinen makkara. Paistotulos valmistuu sotilaallisen täsmällisesti, maku on sotilaallisen täsmällinen ja polte täsmällisesti haettu. Valmistajana Atrian tehtailla lienee ollut vanha sotilasmestari, muonamajuri entinen armeijan mies.Ja jollei ole niin onpahan hyvin kehitetty!

Pinnoja 4,5/5 ja suurin merkitys tämän tuotteen synnyssä: Poltteinen valikoima laajenee siitä pitäville. Vähän kuin viiniä tuotiin suomeen ennenvanhaan ja vain joku harva joi, nyt sitä kippaa vaikka insinööri ja kadunlakaisija päät vastakkain hoilaten iltanuotiolla, tietenkin makkarapannu välissä.


perjantai 15. heinäkuuta 2011

HEINÄKUUN MAKKARA

HK :N SININEN -- KANSALLISMAKKARA

SUOMI on tuntenut makkaran nimeltään HK:n sininen, Hkblöö, blegu, miehen vihannes, kyrsä, klöntti,biitti, varaeines, pahanpäivänvara jne jokaisen syntyhetken jälkeen melkein ensimmäisenä sanana ennenkuin vaavi osasi sanoa "isi" tai "Äiti".
Tämä maailmansotien jälkeen ensimmäisenä kaikkien tuntemana suomalaisena makkaratuotteena Helsingin kauppiaitten lanseerama isänmaalliseen siniseen kelmuun pakattu kaksipyttyinen perinteinen lenkkimakkara symbolisoi yhtä montaa asiaa kuin on suomalaisia: Jokaisen viisimiljoonaisen kansan jäsenen suussa maistuu tasan oma maku tästä makkarasta, ja se tuo koko elämän kokemusten sarjat mieleen kun tämä makkara laitetaan esille kotoisessa ruokapöydässä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa valmistaa HK:n sinistä, vaan yhtä monta kuin syöjäänsä. Tässä kunnianarvoisa edesmennyt makkaramestari Hirvonen Helsingin kauppiaitten makkaratehtaassa onnistui täydellisesti: Luoda jokaisen suomalaisen lähestyttävä, henkilökohtaiseksi lopulta omien kokemusten mukaan muovautuva ruoka-eines.Syntyi HK:n sininen lenkki.

SUURIN ansio tällä nerokkalla makkaralla on nimenomaan sen monikäyttöisyys: Lenkkiä voi syödä melkein missä tahansa missä muodossa tahansa, minkä kanssa tahansa ja millä tahansa maustettuna. Itse makkaran sieluun kurkistettaessa makkaramestari loi tuotteen, jonka pohjamaku on hienostuneen tasapainoinen ja rauhallinen, aivan kuin suomalaisen sielunkuva muutenkin.Lenkki kertoo miellyttävällä ja puhtaalla perusmaullaan olevansa rehellinen, yksinkertainen ja luotettava ruokapöydän tuki ja turva, pahan päivän edullinen eines ja krapulaisen miehen aamuinen pelastaja siinä kuin kapakasta hoippuvan yökyöpelin viimeinen riemuhetki kotosalla lieden ääressä, kun mitään muuta yön taiasta ei ole enää aamukolmelta jäljellä tytön lähdettyä ja kaiken muun kadottua suomen syksyiseen kapakkayön epätodelliseen diskousvaan.

HK:n sininen on jääkaapin uskollisin täyte. Se tulee jokaisessa maan makkaraaltaassa vastaan ja sanoo hyvääpäivää, huomennakin on päivä uusi älä sinäveikko huoli. Ota minut kuin Lada tai Jopo, olen yhtä varmasti paikalla täällä huomennakin. Sukupolvien perinne on syntynyt.

ITSE ruokaresepteistä voisi latoa helposti seuraavia klassikoita esille, joita moni meistä on syönyt auringolla ja kuutamolla, pelkkiä helppoja herkullisia esimerkkejä:

HK SININEN JA JUUSTOSIIVUT--viiltoja makkarapuoliskojen päälle, edamjuustoa päälle tai mieluiten valion emmentalia ja uuniin 20 minuuttia, ota auenneet juustopeitteset puoliskot ja nauti. Päiväkotien ja sairaaloiden suursuoksikki, jokaisen helppo kotieväs.

PEKONIKÄÄRYLEISET HK- PALAT

Makkaran puhdas perusmaku saa upean höystön uunissa kun ne kiedotaan oikeisiin pekonisiivuihin. Nam!

MAKKARAKEITTO

Parempaa makkarasoppaa ei aikaiseksi saa kuin HK:n sinisestä, laajasti testattu.

PUSSIIN JA KIUKAALLE

Tämä lenkki on kotonaan saunassa, sille voi melkein vaikka kaljapäissään jutella kiukaalle paistettaessa yhtähyvin kuin naapurin Eerolle. Joskus jopa paremminkin.

KYLMÄOSASTO. Tämä makkara on yksi niitä harvoja joita voi oikeasti syödä kylmänä ja se on hyvää:

KYLMIÄ SIIVUJA RUISLEIVÄLLE ja lasi maitoa.
ei tarvitse erikseen muistuttaa! Yöllinen nautinto kun ei uni muuten keskiyön jälkeen tule.

KYLMÄ PALA SELLAISEENA JA SINAPPIA PÄÄLLE
kun ideat on loppu ja sielukin on väsynyt, niin tarvitaan extempore mahdollisimman yksinkertainen gastronominen repäisy: Kaapista paketti auki, käsin puolet puolikkaasta käteen, muovit pois ja sinappia kasa päälle,suu auki ja muutaman leuan rouskaisun jälkeen voimm taas voittaa seuraavan lätkän MM-kisat tai saada karjalan takaisin enempi kuin litran kerrallaan.

COCTAILPALAT. Tikkujen päähän juustoa, makkarapaloja ja suolakurkkuja. Voilaa!

YLLÄOLEVAT yleiset ja legendaariset nautintotavat ovat toki vain pieni osa HK:n sinisen taikaa, tämä makkara tulee olemaan lopun suomen historiaa tasan samannäköinen kuin sinä tai minä tai ne 4,999 miljoonaa muuta kanssaeläjäämme kylmässä ja pienessä pohjolan siniristilipun maassa. Siinä sen sielun kuva: Jokainen meistä antaa tälle makkaralle , sellaisen kuin sinä ja minä sen itse haluamme. Sitä on myö suomalaisuus, oman herkän sisimmän oodi ja laulu omassa mielessä iltatuulen viestissä siniristilipun liehuessa päittemme yllä. Olkaamme juhlallisia, vaikka kumppanimme olisi illan ainokaisena vain makkara. Meillä kaikilla on siihen täysioikeus.

HK:n sininen ei ole pelkkä lenkkimakkara, se on vuosikymmenien saatossa saavuttanut pienen palan ja haukkaisun hyvin monen meidän suomalaisten sielusta. Se on myös ystävällinen, se antaa sinun syödä niitä toisiakin makkaroita, pitäen paikkansa ja olematta yhtään kateellinen.
Se on reilu suomalainen toveri.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Makkaramestari Urho Hirvonen 1933-2011.

Savolainen Makkarakerho kunnioittaa edesmenneen makkaramestari Urho "Urkki" Hirvosen muistoa. Hirvosta pidetään Suomen tunnetuimman makkaran,Hk:n sinisen lenkin luojana. Hirvonen kehitti tuotteen v.1963,ensimmäiset erät syntyivät käsipelillä 400 kg satseissa,tänä päivänä Hk:n sinistä valmistetaan koneellisesti 35000 kg päivässä,peräkkäin laitettuna lenkit muodostaisivat 24 kilometrin janan.

Hk:n Sininen Lenkki on tuote jonka miltei jokainen Suomalainen tuntee. Tapoja nauttia Hk:n sinistä on varmaan niin monta kuin on nauttijaakin,kuka sinapilla ja kuka ilman. Voidaankin sanoa,että Hk:n sininen on eräänlainen Suomen kansallismakkara,ja näin ollen Urho Hirvonen onkin jättänyt ison käden jälkensä Suomalaiseen makkarakulttuuriin.

Urho Hirvosen muistoksi,Savolainen Makkarakerho julkaisee Heinäkuun aikana Hk:n sinisestä jalostettuja reseptejä.

Alla olevasta linkistä Ruokala.comin muistokirjoitus Urho Hirvosesta.
http://www.ruokala.net/uutiset/2011/06/hkn-sinisen-luoja-kuoli

lauantai 25. kesäkuuta 2011

JUHANNUSLENKKEILYÄ KOTKASSA

paras juhannuksen lenkkeilyn muoto on eittämättä - SAUNALENKKI!

PAJUNIEMEN SAUNALENKKI 400 G

ON vettä kymijoessa virranut ja monta makkarapakettia enemmän maailmassa mennyt, kun allekirjoittanut on viimeksi maistanut saati arvioinut perinteistä lenkkimakkaraa. Kokemukset ovat - johtuen grillimakkaran valtaannoususta omassa makkarakultissa- jääneet HK:n sinisen ja Atrian Punaisen aikoihin vuosien taakse, joten pitihän sitä nyt juhannuksen kunniaksi tunnelmoida ja ottaa nostalgian kuorista kiinni. Eikun kaupasta kärriin jotakin persoonallista tavaraa, sellaiseksi osoittautui loppujen lopuksi testin jälkeen vanhan ja perinteikkään pajuniemen valmistama ehta saunalenkki, nimensä mukainen ja arvoinen tuote.
Tämähän on sellainen perinteinen ns.kiekura-mallin lenkki, ei tuplasylinteri kuten HK Blöö, joten paketin avaaminen on yhtä hauskaa kuin HYKS:n kirurgian tohtorilla: Kun pussiin saa reiän ja makkaran pään käteen, niin ulosveto tapahtuu täsmällisemmin kuin leikkauksessa ja jos pussia ei ole avattu kokonaan, myös yhtä mutkikkas toimitus.Mainittakoon, että myös itse kiekura-klassikkolenkki tullaan arvioimaan myöhemmin.
Katse lautaselle ja vielä kylmään saunalenkki-kiekuraan: Miten tälläinen otus pitäisi valmistaa?
Ensiksi tuli mieleen tavallinen grillialusta, mutta tämä kaveri ei ilman palasiksi pilkkomista tahdo asettua pötköttelemään grillille vaan vääntelehtii levottomasti kuorensa kiristyksen takia kuin tasavallan hallituksen muodostaja juhannusaattona: Siispä kokeillaan foliopussissa hauduttamista saunan kiukaalla, sinnehän se epeli kuuluu jo nimensäkin puolesta!

Koska tätä ei ole vähään aikaan tehty, laitetaan pussiin kaveriksi jotakin mikä varmuudeksi antaa kuohkeutta mukaan: Lisätään raakaa sipulia köntän sisään hautumaan, antaa makua ja mureutta jos sitä ei muuten sattuisi löytymään. Nakataanpa kuitenkin vielä oliiviöljyä pari senttiä pussin sisälle varmuudeksi, jotta sipulit marinoituvat kuumetessaan. Kokeillaan!
Eipä ole hauduttamalla saunankivillä pitkään aikaan tullut mitääm tehtyä, nyt tehdään!!

SAUNAN löylyissä kalajuttujen ja elämän raha-ja työ-ja aviomurheitten poistuessa Olvi-tuotteiden ryydittämänä (Olvin saunaolut tässä tarkoituksella, maista myös Halko- olutta) pussi puhisee hiljakseen saunomisen aikana kiukaalla: kannattaa kääntää se yhden kerran ainakin saunomisen aikana.Mitä suurempi jurri sitä suurempi riski että poika polttaa toisen poskensa, siis se joka saunoo siellä paistopussissa samaan aikaan kaverinsa sipulin kanssa.
Optimiajaksi tässä on nyt otettu se yksi tunti, josta makkara hautuu kiuaskivillä 25-40 minuuttia riippuen kuumuudesta. Toki syödä voi välillä pukuhuoneessa ja jatkaa kylpemistä vaikka lopun yötä, mutta me otimme koko projektin tunnissa, jotta tatsi asiaan eli testiin säilyisi.
Kun juhlasauna on saunottu on aika palata keittiöön ja otetaan varovasti kuuma pullistunut pussi kiukaalta, hyvää lupaa koska saunaan on kylvyn loppupuolella jo levinnyt sieraimia hivelevä makkarainen tuoksu, jossa ihanainen sipulihönkäys kutsuu makuhermoja taustalta: Koko sauna tuoksui ensin tervalta ja senjälkeen makkarasipulilta. Ei tarvita reksoonaa kainaloon!

Avaamme pussin ja mahtava höyry kohoaa paljastaakseen upeasti hautuneen, alaosasta hiukan jopa ruskistuneen kiekuran joka on turvonnut puolitoistakertaiseksi ja osittain haljennut: Vaikuttavan kokoinen kiekura on pukeutunut myös turpeisiin sipulirenkaisiin, autuaallinen näky! makkara leikkaantuu vaivattomasti ja siirrämme osan lautaselle, kyytipojaksi paljon sitä hautunutta sipulirengasta ja laitetaan nyt vaaleaa aura-sinappia, vihersalaattia ( Kiinankaali-mandariini-tomaatti-kurkku-paprika- retiisicoctail) ja tietysti - mitä muutakaan, pieniä uusia perunoita jotka on keitetty tillin kera! Koska perunaa ja silliä on juhannuksena turhaa erottaa ilman sielullisia vaurioita, tulkoon silli suosiolla uuden perunan mukana, kokeile Vesta- silliä, hävyttömän kallista ja pieni purkki mutta ehkä parasta suomessa myytävää silliä.
Muista silleistä Boyn matjessilli on herkullista ja ylipäätään tätä lautasellista koristaa parhaiten maullisesti juuri matjes kuin matjes koska sinappia ja sipulia on jo.
Liha leikkaantuu helposti ja on haudutetuksi yllättävän rapeaa: Maku on rauhallisen tasapainoinen,vähän maustettu. maukkaan lihaisa ja runsas. Rasvaisuus ei silti tässä tirise vaan lihaseos on nimenomaan kostea oikealla tavalla.
Sipulihauteen aromit ovat tarttuneet kivasti pintaan ja sipulin ystävälle tämä on mannaa.
Ateria on suomalaisen yksinkertainen ja puhdas, maan elementtejä: Puhtaan makuista perusmakkaraa, paljon kotimaisia vihanneksia ja maukasta uutta perunaa hyvällä sillillä höystettynä, pehmeää sinappia kummina.
Kyllä maistui kansallis-kiekura, tyytyväinen toteamus: Nyt iltaa istumaan kanssa etelä-afrikkalaisen punaviinin (jälkiruokajuoma vaimon vaatimuksesta, no kyllä raavallekin maistuu kun on vaan hyvä vinkku, ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi tässäkään kokeile mm. Obikwa -merkkiä) ja vielä muutama olunen. Ilta tummenee kotkan taivaalla, omalla parvekkeella on mukavaa seurata yötöntä yötä saunan ja aterian jälkeen. HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Jussi.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Juhannusaikaa--Makkarantaikaa, Kabanossin Karskit

Näin se on Juhannus taas saatu käyntiin ja on aika jatkaa seikkailuja tuon ruokakulttuurin aatelin,makkaran parissa. Tällä kertaa testiin on eksynyt Hk-Ruokatalon Kabanossiperheen Karskit;Karski ja Karski Juusto&Jalapeno.
Hyvinvarustelluista kerrostaloissahan löytyy pihamaalta grillikatos ja sinne suuntasimme siis aamuiseen makkaratestiin. Grillinä toimi tälläkertaa ihan klassinen pallokuuppa joka syö hiiliä. Eli ei muuta kuin Karskit tulille. Siinä makkaroita aamutuimaan kypsytellessä tuli samalla toivoteltua hyvät huomenet naapureille ja muille pihanmiehille,mutta sitten asiaan.
Kabanossiperheen Karskit tekevät jo ensimmäisen eron perinteisiin grillimakkaroihin koollaan,jostain syystä niissä on päädytty pikkusievään puolikkaan grillimakkaran mittaan,tämä herättää epäilyksiä,taivas varjele mitä sieltä tulee.Mutta ei kun maistamaan, maultaan Karski on hyvin lihaisa, muutoin olisi kaivannut ehkä enempi makua ,esim. pippuria olisi toivonut mausta löytävän. Karski juusto&jalapeno sen sijaan korjaa asian,jalapenoa on käytetty runsaasti ja juusto tuo maun esiin todella hyvin. Juusto&jalapenon kohdalla täytyy herkkäsuisia varoittaa,mikäli ei pidä vahvoista mauista, kannattaaa tyytyä pelkkään Karskiin. Koostumukseltaan kumpikin tuote on hyvin tukeva ja tiivis,Karskin kohdalla rakenne on jollain tapaa rakeinen. Tuoteselosta ilmoittaa Karskille lihapitoisuudeksi 81% ja Juusto&Jalapenolle 77%,tämän kyllä mauassa huomaa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että taaskaan ei Hk-Ruokatalo petä,laadusta ei ole tingitty. 4/5 pistettä. Karskit sopisivat koonsa ja maunkin puolesta vaikkapa 6.12. Linnanjuhliin muiden pikkusuolaisten tarjottavien sekaan, saisi makkarakulttuurikin sitä arvostusta jota se ansaitsisi.