Naisnäkökulmaa makkaramaailmaan; Arviossa Hk:n Kabanossi Karski

No niin, laitetaas hyvää harrastetoimintaa tukeakseen, oma naisen kosketuksen omaava analyysikin. Elikkäs, HK:n  Kabanossi, Karski.

Lihapitoisuus kohrillansa ( 81%), ei oo aineenvaihruntaa hidastia jauhosösselöitä tungettu ja mausteenakin käytetty hyvää joka naisen unelma maustetta chiliä, joka viimeistään sitten pistää vauhtia sulatukseen, niin ei pääse kohtuullisesti käytettynä tästä perssivustatkaan leviämään.  Kotimaista possua ja nautaa käytetty, josta 71 % hyvää rypsipossua. Ei oo natriumglutamaattia, ja saa kauneutta ja hyvinvointia eristävää omega 3 rasvahappoa.  Niin pistää makkara kuntoon massun kuin nassunkin. Paljon on proteiinia, niin jaksaa taas sitten jatkaa ja pitää nälän hyvin loitolla.

Ensitapaaminen tämän makkaroiden kuninkaan kanssa oli sangen mielenkiintoinen. Tarkemmin kuin miettii, niin mieleen tullee väkisinkin ensitreffit oman isäntänsä kanssa. Siinä sitä katteli, ja pohdiskeli että mikäköhän tapaus tämäkin on. Siinä se edessä jököttääpi.  Sanotaanko hieman jäykähkönä.  Ja niin, herätti lähinnä miettimään että mitäköhän tällä nyt sitten tekisi.  Aikasta erilainen kuin mihin olin aiemmin tottunut.  No siitähän sitä tietysti haasteita rakastavana naisena, alkoi lähemmän tuttavuuden tekeminen.

Hellä uuni kypsennys. Matalassa lämmössä, lopuksi hieman tehoa lisäten, kunnes kypsyys täydellinen.

Ensipuraisun, sanotaanko olleen hämmentävä.  Pehmeisiin makkaroihin tottuneena, näin lihaisan tapauksen maistaminen sisälsi  ennakkoluuloja.  Yllätys oli hirmuinen; lempeä, maukas, rakenteeltaan täydellinen , ja tärkeimpänä houkutteleva, tekemään sen seuraavan puraisunkin. Ja suureksi iloksi, toinen puraisu oli vielä maukkaampi. Ei todellakaan mikään yhden puraisun makkara. Maku jää kiehtomaan, lupaamaan ja haluamaan lisää. Ei tulinen, mukavan maistuva. Kivasti hallinnassa pysyvä maku, ei liian dominoiva.  Kuori ei sitkeä eikä liian paksu.  Toimi oikein erinomaisesti raikkaan salaatin kanssa.  Koko erinomainen, saa ottaa lissääkin jos yhdestä ei tuu tyytyväiseksi.  Täydellisesti nimensä kantava Karski, makkara joka ei koskaan jätä pulaan, maistuu aina yhtä hyvältä, ei kyllästytä vaan päinvastoin, jokaista tapaamis kertaa jää odottamaan innolla.

Pisteet 5/5

Arvion toteutti Susa

VAPPUMAKKARA 2012

WappunakkiVarma nakki!

KORPELAN  AITONAKKI

WAPPU, tuo työtätekevän suomen keväinen juhla on antanut nakkimakkaralle oman asemansa juhlapöydässä ja tämä on hoksattu myös perinteikkään Korpelan makkarayhtiön tehtailla. Nykyään ns. euronakin rinnalle on noussut suomalais-kansallinen aitonakki, eli ns. vanhan ajan nakkimakkara makuineen ja tuoksuineen.
Tämän vapun nakiksi valittiin siis Korpelan aitonakki, joka paistettiin reilusti pannulla vanhan vartti täysillä- vartti kakkosella-teholla.
Korpelan nakit on verhottu yhtiön perinteikkääseen vihertävään pakettiin ja ne ovat kooltaan hiukan pienempiä kuin ns. stadardiluokka yleensä on, joten mielenkiinnolla odotimme mitä pannulta saadaan.
Alle puolentunnin paiston ja hauduttelun jälkeen lautaselle saapuu kasa hyvin ruskettuneita, tiriseviä namupaloja joitten mukaan heitämme reilusti forssan perunasalaattia ala valkosipuli ja tummaa auran sinappia.ja maista: ja leikatessa nakin koostumus on reilun kostea ja mehevä, seos on kuohkea kaikin puolin. Makunautinto hiukan yllättää: Perusmaku on melko mausteinen, maustepipuri kajastaa jostakin taustalta ja miellyttävän laaja mausteisuus valtaa kielenkannat laajalla: Nakki on  kohtuullisen suolainen ja rasvaisuuttakin löytyy rehellisesti mutta sopivassa määrin. Aito, vanhanajan hyvänmakuinen nakkimakkara jossa maistuu rehellisesti maustettu liha! Ehtaa tavaraa, tämä on maistuvaista tavaraa.
Kaikenkaikkiaan miellyttävä tuttavuus lautasella eikä hintakaan ollut kuin 3 euroa tasalleen, eli hinta-laatusuhde on hyvin kohdillaan.Nykyisissä nakeissa useat kärsivät joko liiallisesta keveydestä tai sitten maku on tasaisen harmaa mutta tässä nakissa on luonnetta.Korpela on tehnyt maukkaan pikkunakin vanhanajan teollisuuden hengessä ja onnistunut siinä hienosti.Tänään on juhlapäivä joten emme anna tähtiä eikä pisteitä, vain kehuja.
Kulaus Olvin uutta Sven Tuua-olutta sinisestä tölkistä päälle ja olo on kuin parhaalla työn sankarilla
Savolainen makkarakerho toivottaa hyvää ja hauskaa vappua kaikille!

HUHTIKUUN MAKKARA

jawohl! Das Gut!

LINESSE FRANKFURTER ruokanakki , saksa

SAKSALAISET ymmärsivät makkaramualiman yksinä edelläkävijöinä nakkimakkaran sosiaalisen ja sielullisen merkityksen ja lukuisien bratwurstien lomassa he kehittelivät kokonaan oman täysliha-nakkinsa ruokapöytien iloksi. Lähtökohtana oli selkeästi että nakin pitää pienestä koostaan ja pikkuveli-asemastaan huolimatta voida olla yhtä täyttävä kokemus kuin itse grillimakkara tai lenkki. Siispä Frankfurtissa käytiin tekemään jo ennen saksan yhdistymistä Bismarckin aikoihin ja ennenkin totisin ilmein uudentyyppistä kokolihamakkaraa, frankfurter-nakkia jonka merkitys saksan historiassa lienee lähes yhtä suuri kuin koko saksan yhdistymisellä yksittäisistä kuningaskunnista saksan valtioksi. Nimestä on tullut kansainvälinen brändi.
Ostamme syntysijojen tuotetta eli lidliin oli jälleen asiaa, siellä hyllyssä löytyi Linesse- tehtaan ns. kevytversio frankfurter-nakista. Kevytnakki? Olisiko se pahempi vitsi kuin jokin muu kevytjuttu? Koska tuotetta oli vähän tarjolla emmekä ole koskaan syöneet kevytversiota, jotn otetaan nyt sitten ja kokeillaan!
Saksalainen Linesse valmistaa lukuisia kevyttuotteita ja ne ovat olleet tähän asti varsin laadukkaita mutta miten pärjää nakki? Sinisellä suomenväreillä koristetusta pakkauksesta paljastuu monta pitkää, pitkää nakkia eli kokoa ainakin on. Hintaa kuitenkin vain noin 2,5 euroa.
Pistetään tänään nakit pannuun: Levy kutoselle ja kansi päälle, annetaan ottaa hetki väriä ja sitten lasketaan haudutuslämmölle 2-3 asteikolla ja 20-25 minuuttia.
Pannulta lautaselle saapuvat komeasti ruskistuneet, pitkät ja tuoksuvat frankfusterit. Nyt seuraa jännä hetki: Onko kevyttuotteen liha korventunut pilalle? rasvan vähäisyys yleensä tuhoaa suomalaisen miehen omakotilalo-unelman kokoisen makkaraunelman grillissä siinäkohtaa ettei ole tarpeeksi rasvaa mukana. Leikkaamme jännityneinä palasen, kuoro rapsahtaa komeasti halki ja liha leikkaantuu erittäin rapeasti sekin. Maistetaan: Päälle on laitettu kevyen hengen merkeissä lidlistä löytämäämme uutta herttua-sinappia, suomalaista tuotetta merkinnän mukaan ja haukataan:
Maku yllättää! Se ei ole tylsän kuiva vaan ryhdikkään rapea, maukas ja lihaisa. Varsin hienostunut, tasainen ja miellyttävä. Mausteita on maltillisesti, suolaisuus tuntuu saksalaisen reilulta muttei liiaksi asti. Kevyt-nakki on onnistunut seos jota on miellyttävää mussutella pala kerrallaan, tämä ei ole mikään B-luokkateos vaan todellakin asiallinen sekoitus.
Saksalaisetkin osaavat siis tehdä kevytmakkaraa, ja syötävää sellaista vieläpä.
Nakeista kun puhutaan syödään reilusti saksalaista omaa perunasalaattia jota löytyy samasta kaupasta kilon paketeissa, ja juodaan kesäolutta päälle. Maistuvaa!
Annanne tälle kokeilumakkaralle neljä pistettä viidestä sillä yllätys oli siinämäärin positiivinen odotuksiin verraten. Das Gut!

KUUKAUDEN MAKKARA MAALISKUU

Seikkailut saunalenkkien mualimassa jatkuvat

KIVIKYLÄN SAUNALENKKI 400 G

Makkaramualiman yksi maan hiljaisista lajikkeista on ollut vuosikymmenet saunalenkki, siis tuo kiekurainen lenkkimakkaran sukulaispoika jonka yhden version olemme jo aiemmin arvostelleet täällä mutta nyt on aika tuoda kilpailevia merkkejä esille: Tänä mukavana maaliskuun tilipäivän vapaana lauantai-iltana kotkan kaupungista prismasta tarttui makkarahyllystä kivikylän iloisen beigen värinen saunalenkki messiin, pitäähän sitä kokeilla kun hintakin oli kerrassaan ällistyttävä vain 1,69 euroa pussi. Onkohan se ihan täyttä tavaraa, noin halpa hinta? Eikun kokeilemaan siis!

Kotosalla saunan jälkeen avattiin pussi uteliaina, siinä oli kunnon kiekuralla vaalean ja lihaisan näköinen makkarapötkö täydet 400 grammaa, leikataan puolet ja lämmitetään uunissa. Tuote vaikuttaa jo ennakkoon tuhdilta ja tanakalta, pötkö katkeaa rapeasti rusahtaen kylmänä käsin kokeiltuna joten poikki ja uuniin.
Paistetaan normaali 20-30 minuuttia korkealla teholla: Väriä kertyy hitaasti mutta tasaisesti, ulkosivu poksahtaa iloisesti hymyilemään ja valmista, pöytään ja sinapit hunnuksi.
makkara leikkaantuu rapeasti, haarukointitarkastelussa rasvaa ei tule ollenkaan ulos ja seos on vaaleaa: Maistetaanpa: Ensireaktio vahvistaa visuaalisen ennakon eli tämä on todellakin kuivaa seosta, tuhtia ja lihaista purtavaa: Maku on miellyttävän pehmeä ja vähäsuolainen, aito puhtaan oloinen seos. Lihaisuutta löytyy yllättävän mukavasti, mikä on yllättävää sillä saunalenkit ovat yleensä sekä hiukan jauhoisia ja kosteita seokseltaan, mutta tämä on kaukana siitä.
Mausteita ei ole lähdetty pahemmin tähän ymppäämään perustasoa enempää, mutta miksi pitäisikään kun makkaran pohjamaku on miellyttävän raikas ja puhdas? Kyytipoikana meillä on pelkkää rasilaisen valkosipuli-hapankaalia ja vaaleaa auran sinappia, molemmat korostavat yksinkertaisuuden harmoniaa lautasella makuhermoja hemmotellen.
Kaikenkaikkiaan yllätys on positiivinen: Hintaan nähden tämä saunalenkki on todella laadukas ja hintansa arvoinen syötävä kaikin puolin, tuhtia ja täyttävää purtavaa, pussista jäi puolet paistamatta kun ei mahtunut yksinkertaisesti masuun enempää tavaraa. Ruokaisaa!
Kivikylän makkaratehdas on jälleen tuonut markkinoille laatutietoisesti hyvän ruokamakkaran, joka puolustaa hyvin ansiokkaasti vanhankansa saunalenkin mainetta. Minkä muinainen kiekura-saunalenkki aikoinana aloitti suomessa, on nyt saanut hyvää jatkoa.
Neljä pistettä viidestä täydellä vatsalla, lisää tälläisiä edullisia laatumakkaroita kiitos!

Syöpötteli Jussipoika.

HELMIKUUN MAKKARA

pippurinen juttu!

JUUSTO-PIPPURIKABANOSSI HK, 400g

YKSI harvinaisuus vahvasti maustettujen makkaroitten--tai ainakin kohtalaisesti sellaisten--joukossa on chilien ja muiden poisjättö ja keskittyminen pelkkään pippurilla kuorruttamiseen. HK on tehnyt näin ja yhdistänyt ihan tavallista suomalaista mustapippuria tälläkertaa kekseliäästi juuston kanssa. Pitihän se korjata paketti HK:n väreillä koristellusta altaasta ja testata tämä myös, kun vastaavaa pelkkää pippuri-juustoviristysä ei muistin mukaan ole tullut syötyä.
Pojat paketista ja ulkonäkö on täysin kabanossin kuohkean normaalin näköinen, muheva makkaraseos pullistelee kuorissa HK:n tapaan eikä erotu muista sisaristaan. Pippurinen tuoksahdus tosin leyhähtää heti paketin avauksessa.
Laitetaan kuumaan uuniin: Tekniikkana käytämme ensin 15 min täysillä 250 astetta ja sitten lämpö tiputetaan nollaan ja annetaan hautua toiset 15 minuuttia. Puolentunnin jälkeen uunista alkaakin kuulua ihanaa poksahtelua kun pojat heräävät syöntikuntoon: Ihana juusto tuoksu alka ajo leijailla luukkujen välistä, vienosti ja hitaasti.
Makkarat ulos uunista: Paistotulos on Kabanossin kaavan mukainen, mehevä ja muheva, runsaasti ruskistunut mutta kostea. Kabanossia on todella vaikeaa paahtaa rutikuivaksi, senverran hyvin makkaran rasvatasapaino on koostettu tehtaalla.
Katamme aterian johon tulee nyt lohkoperunoita paprikalla höystettynä,vedessä keitettyä parsakaalia ja punakaalia purkista (saksalaista) sinapiksi laitetaan mietoa vihreää Auraa.
Leikataan: Purskahdus ja juustot tulevat tervehtimään, pippurinen höyry kohoilee kutkuttavasti nenälle. Makkara leikkaantuu sopuisasti ja vaikka seos on kosteaa juuston takia pala säilyttää ryhtinsä eikä mene muusiksi. Makunautinto onkin sitten erikoinen: Emmental-juusto pukkaa itsensä ensi esille, missä pippuri? hetken pureskelun jälkeen taka anousee maukas ja poltteinen pippurin hohto, nopeasti mutta sopivasti sitten pysähtyy ettei liikaa korvenna. Juusto ja pippuri ovat sovussa keskenään, makunautinto on tasapainoinen ja hyvä.
Itse liha on laadukasta ja puhtaan makuista, seos tukevaa mutta kosteaa syödä. Liha, juusto ja pippuri ovat tasapainossa, pippuri tulee kohteliaasti takaa esille kuin paraatiovista lopuksi.
Kyllä, tämä on hintansa arvoinen ruokamakkara ja grillituote: Kuka tykkää pippuriruoista muutekin kuten meikäläinen tuppaa rankkaamaan tämän makkaran yhdeksi lemppareistaan helposti. Tämän makkaran metafyysinen olemus on yksinkertainen, pippurilla kohotettu juustoherkku jossa osaset eivät lyö toisiaan korville eivätkä astu toistensa tonteille.Toimii!
Nielaisen viimeisen palasen ja otan Olvin Harkko-olutta päälle, suosittelen maistamaan, erittäin hienoa humaloitua palanpainiketta.
Kyllä HK on ihan kelpo makkaran luonut, tätä ostan kun tekee pippurimakkaraa mieli.Tulemme testamaan vielä muitakintämän alueen makkaroita. HK saa kiitokset maustemakkaroitten kirjon laajentamisesta tällä oivalla pikku keksinnöllä.
Pisteitä voi tälle helmikuun makkaralle siis antaa huoletta 4.

UUDENVUODEN MAKKARA 2012

Bratwurst ranskalaisittain! Dulano Franchkriche Bratwurst 35o G

UUDENVUODENYÖNÄ on tapana suomalaisen saunalenkin jälkeen juosta pakkasessa kulkusillaan saunan ympäri, tässä tapauksessa rivitalon ja sitten mennä sisälle uunin luo kurkistamaan uunin luukusta mitä uusivuosi tuo tullessaan: Nyt sieltä näkyi aattoiltana hyvissä ajoin ennen keskiyön raketiinpauketta neljä hoikkaa ja tyylikästäpippuripintaista vaaleaa kaverusta, eli bratwursteja jälleen, mutta onko sittenkään tavallisia??

Avataan uuninluukku ja otetaan hieman tekoaurinkoa saaneet makkaraiset lautaselle ja uudenvuodenpöytään minkä yllä soi Deep Purplen Highway Star ja kumppanit. Punkkuna on etelä-afrikan Ostrich Landing, aavikon polttamien rypäleitten herkullinen mausteinen ja paahteinen maku, kokeilkaapa!
Sinappia, Maille -tehtaan lasipurkista Dijonia päälle: tarkempi tutkimus paljastaa että olemme saaneet uudenvuoden-makkaraksi saksalaisen Dulanon tuottamia Franchkriche-Bratwursteja, eli ranskalais-tyyppisiä bratwurst-makkaroita! Ranskalaisetkin siis ymmärtävät jotakin elämän päälle! Kuormataan uudenvuoden tapaan perunasalaattia ala Forssa messiin niin primitiivinautinto on valmis alkamaan:
No, ruvetaan syömään: Nämä ranskalaistyyppiset poikaset ovat hoikkia, tummien pippurijyvästen kauttaaltaan kultaamia ja siispä pala poskeen ja makuhermoja kuulemaan:
Tuoksu on ihanan mausteinen, ja niin on myös maku joka irtoaa kuivahkosta seoksesta nopeasti ja yllättävän laajasti: Vahvaa maustepippuria, yrttejä ja hieman makeaa sivumakua--- yllättävän maistuvaa ja kielenkannoilla viipyilevää aromia. Maku on todella tukeva mausteisuudessaan ja paahteinen ateläafrikan punaviinikin sopii siihen loistavasti.Onpas ranskanmaalla osattu laittaa ikiomaa versiota bratwurstista, ja saksalainen tehdas on hyvin kopioinut tyylin tähän makkaraan. Tosin täytyy rehellisesti tunnustaa että ihka-aitoja ranskassa tehtyjä bratwursteja ei ole tullut itse syötyä, mutta jos tämä saksalaiskopio oli lähellekään samanlainen niin kyllä kelpaa!
Jälkimaku viipyy suussa aterian jälkeen pitekään, maustepippuri on imeytetty tosi hyvin makkaraseokseen joka on tllättäävn tasainen vaikka nuo pippurinpalat siellä seassa pyörivätkin.
Hintaa paketilla on lidlin tapaan vain se noin 2,50 euroa eli viiitisentoista vanhaa suomalaista markkaa kannattaa käyttää kyllä ehdottomasti tähän makkaraan.

Tumma Munchener-tyyppinen olut on toinen ehdoton kyytipoika, sitähän voi näin uudenvuoden-aattona nauttia muutenkin ruoan ystävät.

UUSIVUOSI 2012 on alkanut. Toivotaan siitä vieläkin parempaa makkaravuotta, jos kaikki maailman johtajat kokoontuisivat grillamaan kimpassa iltanuotiolla loppuisi sodat ja nälänhätäkin hetkessä, asekauppa lopetettaisiin ja makkaratuotanto olisi ihmiskunnan pääalana.
Kuulostaako kauhealta? Totuus voisi olla joskus yksinkertainen...mualima on niin hullu paikka nääs!