Evoluutio etenee - kurkku ja makkara yhteen!
KABANOSSI SUOLAKURKKU 400 G
Evoluutioteoria sai kyytiä kertaheitolla josta charles Darwinkin olisi ylpeä nimittäin kun helsingin kauppiattten makkarageenilabroissa laitettiin juhannustalkoot pystyyn, saatiin avomaankurkku yhdistettyä perinteiseen grillimakkaraan. Moista ei ole suomen makkarapiireissä ennen nähty!
Uteliaisuus on siis sietämätön ja pitäähän tuo paketti ostaa ja testata, kun nyt on juhannuskin. Paketti on normaali 400 gramman kokoinen ja sitä on kirjailtu avomaankurkun näköisillä painatuksilla, kuori vivahtaa hiukan kansallisromantiikkaan päin ja sillähän saa ruokahalua tietysti lisää, mielikuvat kasvattavat nälkää.
Avaamme paketin ja suolainen tuoksahdus kertoo jo kättelyssä sisällön olevan tosiaan hiukan eksoottisempi.
Seos on vähäsen tummepmaa, joten paistumaan miedolle ja odotellaan.
Grillistä makkarat pöytään ja eikun analysoimaan: Pulskat, hyvin väriä saaneet pojat leikkaantuvat pehmeästi rasahtaen, ja seos paljastuu varsin kosteaksi, eli suolakurkun vaikutus tuntuu heti kättelyssä: makkaramassa on hyvin hienojakoista, ja suolakurkku on ripoteltu sekaan hyvin hienojakoisesti kautta makkaran.
Sitten päätesti eli maistaaminen: Tämä makkara on perinteinen kabanossi maultaan, siis runsasmakuinen ja tuhti perinnemakkara, ja suolakurkun vaikutusta ei maussa ihan heti erikseen vartavasten havaitse. Mutta jälleen kerran pienen mutustelun jälkeen alkaa erottua selkeä suolainen erillisvivahde, ja kurkun hieno aromi nousee takaa-alalta lopulta mukaan. Tämä ei ole mikään voimakkaiden aromien maustepommi, mutta hillitty maku on laaja ja runsas: Suolakurkku maistuu hallitusti ja mukavasti muhittaen kokonaisaromia. Ehkä viisas ratkaisu, sillä jos kuori olisi tumpattu täyteen suolakurkkua se tietysti maistuisi ekana vahvasti mutta verenpaine-arvoilla voisi senjälkeen lentää kuuhun.
Odotusarvoja ei etukäteisesti oikein ollut, kun tälläistä ei ole koskaan aikaisemmin syönyt. Mutta kokeilu on mielenkiintoinen, joskin itse suolakurkkua voisi ehkä lisätäkin hitusen verran seokseen mukaan. Mutta sitäkin on vaikeaa neuvoa makkaramestarille, koska tämä on taatusti testannut sopivan määrän ennen markkinoille tuloa sen tuhanteen kertaan ja se mikä nyt on lautasellamme on tarkan ja pitkällisen harkinnan lopputulos.
Koska uskomme tämän tuotteen vielä muuttavan muotoaan ja kehittyvän, emme anna pisteitä Juhannuksen kunniaksi vaamn toteamme makkarakerhon puolesta arvosteluna, että kelpo makkara ja hyvä kokeilu.
lautaselle röstiperunoita ja vihersalaattia mukaan, ja Olvin virallista saunaolutta, ja vot juhannus on naatinto.
HYVÄÄ JUHANNUSTA 2012!
Kirjoitti Jussi.
perjantai 22. kesäkuuta 2012
tiistai 19. kesäkuuta 2012
KUUKAUDEN MAKKARA KESÄKUU
Järvi -suomen savuinen uutuus
PORTIN SAVUSAUNA -GRILLIMAKKARA 400 g
Ruokaa on savustettu narvan taistelusta asti 1800-luvulta kun venäjän tsaarin joukot polttivat kenraali Sandelsin ruokavaraston ja siitä syntyi savupalvilihaa, tarina kertoo että Sandels itse otti asian rauhallisesti ja istuskeli savuavien raunioitten äärellä nauttien vain rauhallisesti sandels-olutta ja maistellen venäläisen kanuunakuulan lämmittämää savulihaa: Olvi otti samaisen sandels-olutnimen käyttöön 200 vuotta myöhemmin.
Kyseinen tarina on puhtaasti tuulen kuljettamaa mutta tarinat savuruuista ulottuvat myös savustettuun makkaraan asti, ja nyt on kukapas muu kuin savolaisen makkarateollisuuden lippulaiva portti tuottanut oman savumakkaran markkinoille: Portin savusauna-grillimakkara on syntynyt.
Pakkaus on kansaallisromanttisen näköisesti kirjailtu ja avaamme paketin: Jo avatessa leyhähtää mieto savun tuoksahdus paketista,makkara ovat aika vaaleissa kuorissa, tämähän lupaa hyvää!
Laitamme pojat grillille ja eikun kaasut auki ja paisto päälle. parinkymmenen minuutin kuluttua nostamme satsin lautaselle ja aletaan tarkastella: Pinta on pysynyt kasassa mukavasti, pieniä pullistumia ja hyvin on ottanut väriä kalpoiselle pinnalle. Leikkaaminen paljastaa seoksen rapeaksi, mutta mehukkaaksi: rehevä savun tuoksu leijailee kaikkialle, maistetaanpa!
Maku on aluksi hyvin mieto mutta vahvistuu vähitellen, selkeä savun maksu alkaa kohota kielenkannoille mitä enemmän paloja pistelee poskeensa: Meillä on tässä kyytipoika na vaihtelun vuoksi ruotsalaisten kaappaaman turun sinapin makea sininen sinappi, ja se sopii aika kivasti tähän savumakkaraan. Maku on hienostunut, tasapainoinen ja tyylikäs: Ei mitään poltetun lihan katkuisuutta, vaan huolellisesti kypsytetty ja jalostettu savuinen jälkimaku. Juuri sopivasti! Rasvapitoisuus ei ole häiritsevä, tosin runsahko, ja seoksen kosteus on mukavan korkea eli se sopii savusaunan kosteus-henkeen myös täydellisesti.
Suolaisuus on saatu pidettyä kurissa, ja muu maustekategoria pysyy savuisuuden kanssa balanssissa. Maustepippuri pukee hyvin taustalla savun lisähöysteenä.
Portti on taas kokeillut, ja taas onnistunut. Oikein maukas ja herkullinen kesämakkara, utuisten kesägrilli-iltojen ratoksi ja nuotiolaulujen avuksi savusaunojen portaille ja järvien rannoille. Tähän ei tarvitse lisätä kuin valkosipuli-perunasalattia ja suolakurkkuja sekä olvin Sven tuuva-olutta, sankarien muistoksi ja hyvän ruokaperinteen onneksi.
Neljä pistettä viidestä, sillä portilla on varmasti vieläkin se viides piste tulemassa, vaikka tämäkin on herkkuna todellinen kymppi.
PORTIN SAVUSAUNA -GRILLIMAKKARA 400 g
Ruokaa on savustettu narvan taistelusta asti 1800-luvulta kun venäjän tsaarin joukot polttivat kenraali Sandelsin ruokavaraston ja siitä syntyi savupalvilihaa, tarina kertoo että Sandels itse otti asian rauhallisesti ja istuskeli savuavien raunioitten äärellä nauttien vain rauhallisesti sandels-olutta ja maistellen venäläisen kanuunakuulan lämmittämää savulihaa: Olvi otti samaisen sandels-olutnimen käyttöön 200 vuotta myöhemmin.
Kyseinen tarina on puhtaasti tuulen kuljettamaa mutta tarinat savuruuista ulottuvat myös savustettuun makkaraan asti, ja nyt on kukapas muu kuin savolaisen makkarateollisuuden lippulaiva portti tuottanut oman savumakkaran markkinoille: Portin savusauna-grillimakkara on syntynyt.
Pakkaus on kansaallisromanttisen näköisesti kirjailtu ja avaamme paketin: Jo avatessa leyhähtää mieto savun tuoksahdus paketista,makkara ovat aika vaaleissa kuorissa, tämähän lupaa hyvää!
Laitamme pojat grillille ja eikun kaasut auki ja paisto päälle. parinkymmenen minuutin kuluttua nostamme satsin lautaselle ja aletaan tarkastella: Pinta on pysynyt kasassa mukavasti, pieniä pullistumia ja hyvin on ottanut väriä kalpoiselle pinnalle. Leikkaaminen paljastaa seoksen rapeaksi, mutta mehukkaaksi: rehevä savun tuoksu leijailee kaikkialle, maistetaanpa!
Maku on aluksi hyvin mieto mutta vahvistuu vähitellen, selkeä savun maksu alkaa kohota kielenkannoille mitä enemmän paloja pistelee poskeensa: Meillä on tässä kyytipoika na vaihtelun vuoksi ruotsalaisten kaappaaman turun sinapin makea sininen sinappi, ja se sopii aika kivasti tähän savumakkaraan. Maku on hienostunut, tasapainoinen ja tyylikäs: Ei mitään poltetun lihan katkuisuutta, vaan huolellisesti kypsytetty ja jalostettu savuinen jälkimaku. Juuri sopivasti! Rasvapitoisuus ei ole häiritsevä, tosin runsahko, ja seoksen kosteus on mukavan korkea eli se sopii savusaunan kosteus-henkeen myös täydellisesti.
Suolaisuus on saatu pidettyä kurissa, ja muu maustekategoria pysyy savuisuuden kanssa balanssissa. Maustepippuri pukee hyvin taustalla savun lisähöysteenä.
Portti on taas kokeillut, ja taas onnistunut. Oikein maukas ja herkullinen kesämakkara, utuisten kesägrilli-iltojen ratoksi ja nuotiolaulujen avuksi savusaunojen portaille ja järvien rannoille. Tähän ei tarvitse lisätä kuin valkosipuli-perunasalattia ja suolakurkkuja sekä olvin Sven tuuva-olutta, sankarien muistoksi ja hyvän ruokaperinteen onneksi.
Neljä pistettä viidestä, sillä portilla on varmasti vieläkin se viides piste tulemassa, vaikka tämäkin on herkkuna todellinen kymppi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)