Saksalais Savolais Stadilainen iltapala

Aslakki testaili tällä kertaa Saksalaista Dulano Frankfurter-nakkia kiukaalla kärventäen ja kyllä oli maukas kokemus tämäkin, mukavan suolainen, mausteinen, lihaisa ja rasva tirskui suupielistä. Sinappina tämän nakin kanssa toimi vallan mainiosti lihatukku Herra Votkinin sinappi a la Eero Mäkelä ja juomana tietennii Savolaisittain Olvin keskiolutta. Kyllä sai kaksi koiruuttakin maistiaiset isännän iltapalasta ja kyllä kuolan ja hotkimisen perusteella on todettava että kaikki karvaset suosittelevat lämpimästi tätäkin herkkua. =)

TAMMIKUUN MAKKARA: PORTIN UKKOPEKKA

Portin perus-ukko-pekka 400 g,

järvi-suomen portti Oy

PALUU ARKEEN juhlapyhien ja vuodenvaihteitten jälkeen pitää suorittaa vaatimattomalla luonteenlaadulla, nöyränä ja ilman suuria erikoisuuksia. Siten on myös asiaankuuluvaa, että juhlamakkarat laitetaan kaappiin ja pitopöytään tuodaan tavallista arkimakkaraa, joka korostaa juhlakauden päätöstä.Ei juustoa, ei chiliä, ei pippuria: Palataan aivan tavalliseen ruokaan, ja härkäviikot tulee näkyä myös alkuvuoden makkaravalinnoissa.
On aika Portin makkaratallin perusvihanneksen, portin tavallisen perus-ukkopekan.
Tämän makkaran rooli on monessa mielessä historiallinen, sillä tämän grilliherkun ajatus syntyi jo kauan sitten aikana, jolloin televisio ja digboksi olivat kaukaista unelmaa ja jollon ruokakaupassa oli kahta sorttia tupakkia, punaista ja vihreää norttia ja viljat olivat tynnyreissä ja kauppias jauhoi kahvin pussiin tilauksesta. Ukkopekka syntyi keskelle kasvavaa suomen tasavaltaa sulostuttamaan ankeaa elämää, syntyi tavallinen maustamaton perusmakkara joka oli suuri uutinen ilmestymisensä aikoihin: Suomi ja sawo olivat saaneet oman griillimakkaransa!
Tuolloin elettiin maatalousvaltaisen ja ns. puhtaan ruoan aikakautta, ei ollut ranskanperunoita, sipsejä eikä coca-colaa. (tosin savolainen Olvi kehitti Olvi-colan vain hiukan myöhemmin)
Puhtaaseen ruokapöytään vailla mausteita, siis suolaa ja pippuria kummempaa, sopi puhtoinen perusmakkara. Raskasta maatyötä tekevien lauantai-illan ilo oli tuoksuvainen perus-ukkopekka puusaunan jälkeen, tuoksu joka leijaili pihan halki kutsuen tupaa syömään. Väsyneet tehdastyöläiset tunsivat ilon hetken sörkän yksiössä kun kaasuhellan lämmittämä ukkopekka nousi ruokapöydälle: Proletariaatin ja tehtaanjohtajan erottava kuilu katosi hetkeksi.
Perus-ukkopekka on vaeltanut nykypäivään historian halki säilyttäen tyynen arvokkuutensa ja tehtävänsä mullistuneessa makkaramaailmassa, se on kaikkien makkaroitten esi-isä henkisessä mielessä.
Itse makkaran valmistuksessa tämä makkara kestää pelkistetyn olemuksensa johdosta kovempaa käsittelyä, eli reilusti kuumuutta ja hiillostusta antaa vain lisää painokkuutta puhtoiselle maulle: Lihapitoisuus on niin korkea, ettei tuote kärähdä helposti.Kun mausteita ja juustotäytteitä ei ole, kuumuus nostaa itse lihan mauan etualalle koko puhtaudessaan.
Nuotiolla tämä makkara on omimmillaan, kun pinta saa hiukan savun makua ja metsän tunnelmaa mukaan. Makkaran mukana on helppo siirtyä keskiajan suomeen tunnelmassa, maakellareitten ja haka-aitojen keskelle. Lisukkeina tähän feodaalis-gastronomiseen makunautintoon sen kaikessa yksinkertaistetussa muodossaan sopii maltiiliset lisukkeet, eli emme lähde muuttamaan aterian perusmakua rauhallisen harmonisesta pois, vaan kunnioitamme yksinkertaista ja puhdasta makuelämystä: lautaselle laitamme keitettyjä vihanneksia,porkkanaa,lanttuja, keitettyä rosamunda-punaperunaa, ruskeaa kastiketta.
Tuoresalaattina otamme jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-paprika-seoksen.Näille saa kaupasta miedosti maustettua sinappikastiketta majoneesilla. Perunasalaatin voimme jättää hetkeksi pois ateriasta, ja lisäämme palasen silliä keitetyn perunan viereen. Silli tulee , uskokaa tai älkää, uskomattoman hyvin toimeen perus-ukkopekan kanssa samalla lautasella, sillä molemmat ovat maalaisteemaa korostavia eikä makujen poikkeavuus sodi kielenpäällä siten keskenänsä.
Silli ja makkara tuntivat toisensa jo ennenkuin suomi ja venäjä aloittivat toisen maailmansodan.
Sinappivalinnan tulee noudattaa maltillista, puhdasta makulinjaa: Otamme Auran vaaleinta mietoa sinappia ja sitä reilusti portin hunnuksi. Kokoamme lautasen rauhallisella mielenlaadulla, vihannekset ympyrään lautasen reunoille ja makkarat sinappihuntunsa kanssa keskelle.
Laitamme kiireen pois mielestämme, nuuhkimme vihertävän lautasen keskeltä nousevaa hyväilevää vaalean sinapin ja miedon lihan yhteistä vienoa tuoksua, ja annamme itsemme vaipua unholaan kalevalan päivien rantamaille kauas suomen kansan alkuaikojen leiritulille.
Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, portin ukkopekan suuhuni laittavi.

Tähdet: 4 / 5 taatusti puolueellinen raati.